Itä ja länsi

Suomessa on pääasiassa läntinen ja itäinen ruokaperinne. Tämän jaon juuret ovat varhaisempaa historiaa kuin valtakunnalliset yhteydet Ruotsiin tai Venäjään. Länsi-Suomessa ruuat kypsennettiin ennen usein keittämällä. Länsisuomalainen arkileipä oli kuivaa hapanleipää ja sitä leivottiin vain kaksi kertaa vuodessa suuret määrät. Leivät säilytettiin vartaissa katon rajassa tai erillisessä leipäaitassa.

Yhteys läntiseen ruokavirtauksiin näkyy nykyäänkin muun muassa kalojen suolaamisena, oluen valmistuksen tekniikoissa ja juuston valmistuksessa. Perinteinen joulupöytämme heijastaa läntistä keskiaikaista pitopöytää. Ruotsin kanssa yhteisiä ruokalajeja on runsaasti: hernekeitto, pannukakku, lihapullat, laskiaispullat jne.

Itä-Suomessa leipää leivottiin viikoittain ja uuneissa kypsyivät myös laatikot, padat, piirakat ja kukot. Myös hapattaminen oli suosittu itäinen ruuanvalmistustapa ja sitä hyödynnettiin myös leivän teossa. Idän vaikutteita ruuassamme ovat muun muassa sienet ja koko perinteinen pääsiäistarjoilu, karjalanpaistista ja -piirakoista puhumattakaan. Nimenomaan nämä itäiset vaikutteet erottavat meidät muista Pohjoismaista.

Paikallisuutta

Tämän karkean kahtiajaon lisäksi yhä vielä löytyy alueellisia, maakunnallisia ja paikallisia erikoisuuksia. Litteä leipäjuusto on hyvä esimerkki Pohjois-Suomessa ja pohjanmaalla valmistettavasta herkusta. Häme on sahtimaakunta ja Lemin kunta on tunnettu särästään.

Suomessa on noin 2500 aivan pientä paikallista elintarvikejalostajaa, useampi sata hieman suurempaa alueellista toimijaa ja vain kymmeniä valtakunnallisia suuria elintarvikealan yrityksiä. Nämä pienet yritykset ovat juuri niitä, jotka ylläpitävät ja rakentavat suomalaisen ruokakulttuurin paikallista moniulotteisuutta.

Ohessa ovat lyhyet kuvaukset Suomen ruokamaakunnasta. Tutustuhan!

Maakuntien erikoisuuksien reseptejä löydät muun muassa Keittokirjasta.