Ruokakulttuuri > Paikallista kulttuuria > Maakunnat >  Etelä-Karjala

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa syödään särää ja höpsötetään leipää

Itä-Suomi on uuniruoka-aluetta, mikä näkyy myös eteläkarjalaisessa ruokaperinteessä. Maakunnassa liharuuat on valmistettu uunissa erilaisissa vuoissa. Muualla maassa karjalanpaisti lienee Itä-Suomen tunnetuin pitoruoka, mutta paikalliset kutsuvat sitä lihapotiksi. Lemin särä on taatusti paikallinen ruoka, jota ei muualta saa. Särällä tarkoitetaan kaukaloa, jossa liha paistetaan, mutta alun perin säräkaukaloa käytettiin lihan palvaukseen. Nykyään säräkaukaloon lisätään lihan kypsennyksen loppupuolella kuorittuja keitettyjä perunoita. Särän lisukkeena nautitaan ohrarieskaa, kotikaljaa ja jälkiruuaksi rusinasoppaa.

Omintakeiset rieska ja rinkeli

Eteläkarjalainen rieska on hiivalla kohotettua ohraleipää. Joutsenon alueella se valmistetaan puisessa, niin sanotussa höpsötyskupissa, jossa on runsaasti jauhoja ja löysähköä leipätaikinaa. Leipä höpsötetään muotoonsa ja annetaan kohota kulhossa, josta se kumotaan leipälapiolle ja paistetaan uunissa. Joistakin paikallisista leipomoista voi edelleen saada perinteisellä höpsötysmenetelmällä valmistettua muhevaa rieskaa.

Viipurin rinkeli puolestaan oli aikoinaan markkinatuliainen. Rinkeliperinne elää yhä voimakkaasti erityisesti Lappeenrannan seudulla. Maakunnassa on kymmenkunta rinkeleitä paistavaa leipomoa, jotka myyvät tuotteitaan pääasiassa toreilla ja markkinoilla.

Ortodoksinen uskonto löi leimansa ruokailuun

Venäjän ja sen myötä ortodoksisen uskonnon vaikutus eteläkarjalaiseen ruoka-perinteeseen on ollut merkittävää. Venäläisen keittiön antimia ovat muun muassa sienet, hapatetut ruoat, kaaliruoat ja rahka. Ortodoksisen uskonnon vaikutuksesta lukuisat paastonajat loivat karjalaiseen ruokaperinteeseen oman leimansa.

Paastotessa kului kalaa, viljaa, kasviksia ja sieniä. Paastonaika on ollut myös piirakoiden ja hapanmaitotuotteiden yleistymiseen vaikuttanut taustatekijä. Piirakoiden sisään voitiin leipoa sallittuja raaka-aineita, kuten kalaa ja kasviksia. Koska paaston aikana ei saa nauttia maitotuotteita, piti maito aikoinaan osata jalostaa säilyvämpään muotoon hapattamalla se.