Etelä-Pohjanmaalla syörähän kropsua

Etelä-Pohjanmaan suomenkielinen alue on vahvaa maa- ja karjatalousaluetta. Kaksikielisellä rannikkoseudulla on kalaisampi ruokaperinne. Maa- ja karjatalouspainotteisuuden takia Etelä-Pohjanmaalle ovat sijoittuneet maan suurimpiin kuuluvat lihajalostus-, maidonjalostus- ja viljateollisuuslaitokset.

Tunnettuja eteläpohjalaisia perinneruokia ovat kova leipä, kropsut, vohlut, kotijuustot, klimppisoppa, ohrakryynipuuro, ruisvelli, läskisoosi sekä silakka- ja veriruuat. Eteläpohjalainen ruoka on yksinkertaista, mutta "piroissa komiaa".

Naamakin pestähän verellä

Juustoja Pohjanmaalla on valmistettu kautta aikojen. Niiden maineikkain edustaja on nykyisin teolliseenkin valmistukseen tullut leipäjuusto. Juustoperinne elää Etelä-Pohjanmaalla voimakasta nousua jalasjärveläisen juustolan tuotannon monipuolistumisen ja pienten tuorejuusto-juustoloiden ansiosta.

Leipäjuuston pohjalaiset perinteisesti paistavat avotulella puisella juustolaudalla. Juustolautaa avotulen loimussa pyörittelemällä juustosta saadaan molemmilta puoliltaan ruskeatäpläinen ja kiinteä. Sitä on perinteisesti tarjottu kahvin kanssa, mutta nykyisin käyttö on monipuolistunut.

Vahvasta karjataloudesta johtuen Etelä-Pohjanmaan perinneruokien joukossa on runsaasti veriruokia, kuten verimakkarat, verikropsu eli veripannukakku, veriletut, veripalttu ja verileipä. Näitä kaikkia valmistettiin aikoinaan syysteurastuksen aikaan kuten sisäelimistä ja lihasta tehtyä lahtivelliäkin. Nykykeittiöstä veriruuat ovat monesta syystä lähes tyystin kadonneet. Jos niitä haluaa kokeilla, on hyvä aloittaa vaikka verikropsusta, joka on vaivaton uuniruoka ja raikkaan puolukkahillon kanssa tarjottuna herkullinen arkiruoka. Etelä-Pohjalaisessa murteessa veri on mukana muussakin mielessä. Paikallisesti murtaen "naama pestähän verellä" (kasvot pestään vedellä).