Itä-Uusimaa - blinejä ja leivoksia

Itä-Uudellamaalla näkyy selvästi venäläisen ruokakulttuurin vaikutus. Venäläiset maahanmuuttajat toivat mukanaan muun muassa pasha-, baba- ja kulitsareseptejä ja opettivat blinin syöntitavan. Blinit tuli syödä teen kanssa siten, että ensimmäinen blini nautittiin suolaisella täytteellä ja viimeinen hillon ja kerman kanssa.

Itä-Uudellamaalla on vahva konditoria- ja kahvilaperinne vaalittavanaan. Porvoon konditorioissa tarjottiin jo 1800-luvulla aleksanterinleivoksia. Muita herkkuja olivat mazariinit, napoleoninleivokset, tuulihatut ja erilaiset runebergintortut. Hiekkakakut ja kinuskitortut ovat myös Itä-Uudenmaan perinteisiä leivonnaisia. Kinuski tuli Itä-Uudellemaalle venäläisten keittäjien mukana sekä Pietarissa opissa olleiden suomalaisten kondiittorioppilaiden välityksellä. Porvoonkakkuja- ja leivoksia on leivottu jo viime vuosisadan vaihteesta lähtien. Eräs mainittava paikallinen leivonnainen on Porvoon tippa tai -tipu. Uusin kehitelty leivos on Porvoonleivos, jonka muoto viittaa Porvoonjoen ranta-aittoihin.

Kalaa graavattiin maahan hautaamalla

Itä-Uudellamaalla on perinteisesti käytetty monenlaisia kaloja: silakkaa, kilohailia, kuoretta, nahkiaista, haukea, ahventa, siikaa ja lohta. Kalaa säilöttiin ennen kuivaamalla, suolaamalla tai hapattamalla. Kuivattua kalaa käytettiin jopa verojen maksuun. Alunperin kala graavattiin hautaamalla se maahan kypsymään, nykyisin kala raakakypsytetään suolalla.

Itä-Uudellamaalla on rikas leipäkulttuuri. Tavallisuudesta poikkeavia ruokaleipiä ovat hapanmakeat limput eli setsuurit, piimä-, mauste- ja perunalimput sekä juntta. Saaristossa leivotaan saaristolaislimppua, jonka nesteeksi käytettiin ennen omenamehua. Erityisiä Porvoon alueen erikoisuuksia olivat Hommaksen limppu, jota kutsuttiin myös Härpön limpuksi sekä Bondaksen hapanleipä.

Joesta jäätä jäätelön tekoon

Maitotuotteet olivat itäuusmaalainen vientiartikkeli jo 1500 -luvulla. Useita tunnettuja juustonvalmistajia oli esimerkiksi Liljendalissa ja Sipoossa. Piimäjuustot on tunnettu Itä-Uudellamaalla jo esihistoriallisista ajoista lähtien.

Jäätelö tuli Itä-Uudellemaalle 1700 -luvulla. Ensimmäiset jäätelöreseptit olivat kartanoiden tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Monet vanhemmat ihmiset muistavat, kuinka talvella sahattiin joesta jäätä, jotta kesähäissä voitaisiin tarjota jäätelöä. Jääkimpaletta säilytettiin kesään saakka sahanpuruissa.