Kainuussa on parempi kerta kyllin syyvä

Kainuulaiset arvostavat selkeää ja konstailematonta ruokaa, jossa ruuan omat maut ja aromit pääsevät oikeuksiinsa. Leipä on maakunnan ruokakulttuurin perusta ja ylpeys.

Metsä ja luonto ovat maakunnan rikkaus ja Kainuussa on aina nautittu myös runsain mitoin luonnon antimia: kalaa, riistaa ja marjoja. Kainuun maakuntaa kutsutaan Suomen marja-aitaksi, koska juuri Kainuun alueelta kerätään vuosittain valtaosa koko maan metsämarjasadosta.

Ruis, ohra, peruna ja nauris muodostivat ennen pohjan jokapäiväiselle ruualle. Palvilihakeitto on kainuulaisen ruokaperinteen edustavin ruokalaji ja huolellisesti valmistettujen ohrateosten ja piirakoiden seuralainen.

Viime vuosina Kainuussa on kehitelty uusia tuotteita marjoista, kaloista ja tervasta. "Minkä teet, tee se tervan kanssa" sanottiin ennen Kainuussa. Tervaperinne on edelleen osa Kainuuta. Tervaa on käytetty puupintojen tervaamisen lisäksi myös elintarvikkeiden valmistukseen.

Marjarönttöset, teokset, avokukot ja juustoleipä kuuluvat halutuimpiin herkkuihin. Siitä pitävät kainuulaiset huolen. Juustoleipä maistuu sellaisenaan, kahvissa pehmennettynä, marjojen kera nautittuna tai juuri tervasiirapilla sipaistuna.

Miltäs maistuis norssikaputsino?

Norssi eli kuore on Kainuun maakuntakala. Kuivatusta norssista valmistetaan kapakeittoa tai napostellaan sellaisenaan. Kapakeitto on Paltamon pitäjäruoka. Norssikeitto tarjotaan alkupalaksi hyvän leivän kanssa tai nykymuodin mukaan "norssikaputsinona" tarjoamalla se kupista ja lisäämällä keiton päälle maitovaahtoa. Kalana voidaan käyttää norssin sijaan kuivattua eli kavattua kiiskeä, särkeä tai pientä ahventa.