Kymenlaakso - kansainvälisyyttä virran varrella

Kymenlaaksolaisen ruokaperinteen perustana on maantieteellinen sijainti. Pohjoinen Kymenlaakso eli nykyinen Valkeala on saanut vaikutteita savolaisuudesta, luoteiset pitäjät Hämeestä, lounaiset osat ruotsalaisväestöltä ja itäinen maakunta Karjalasta ja Venäjältä. Rannikolla näkyvät myös meren yli saapuneet opit. Kansainvälisyys on ollut tällä alueella jo kauan arkipäivää laivojen, merimiesten ja sotilaiden kuljettaessa mukanaan tietoa ja tavaraa. Erityisesti läntisessä Kymenlaaksossa ovat kartanot välittäneet sekä tapa- että ruokakulttuuria muulle väestölle.

Kymijoki on ollut kymenlaaksolaisille todellinen elämänvirta, onhan se taannut kalaruokaa joen rannalla asuville. Meren ja Kymijoen vaikutus näkyy muutenkin selvästi koko maakunnassa. Kymijoki oli ennen kuulu lohijoki. Nykyisin ponnistellaan kovasti, jotta lohi saataisiin sinne takaisin.

Perunaleposkaa nykyaikaiseen makuun

Idässä on arvostettu hapanta makua. Siksi myös Kymenlaaksossa ruokapöytään ovat kuuluneet happamat limput, hapatetut kalat, piimään leivotut leivät, hapanvellit sekä hapankaali. Luoteisvenäläinen kulttuuri siirtyi Kymenlaaksoon myös venäläisten huvila-asukkaiden kautta. Muuan muassa sienten ilmestyminen ruokapöytiin oli venäläisten ansiota. Itäsuomalaiset ovat olleet metsän kansaa ja marjoja on aina kerätty talteen.

Kymenlaakso kuuluu pääosin pehmeän leivän alueeseen. Lähes jokapäiväinen uunin lämmittäminen johti monipuoliseen leipomiseen. Pehmeä, hapan ruisleipä on kuulunut viikottain leivottavien arkileipien joukkoon keskiajalta lähtien. Myös rieskat ja piirakat kuuluvat kymenlaaksolaiseen ruokaperinteeseen. Nykyajan makuun sopii perunaleposka, jollaista muualta maailmasta ei taida löytyä.

Niminikkareiden maakunta

Kymenlaaksolaiset ovat nimenneet ruokiaan monipuolisesti. Esimerkiksi retsukka, puolapipa, perpuusi, pirinä, tikkutollo, pirana ja marjaressu tarkoittavat marjamämmiä. Elimäellä tikkutollolla taas tarkoitetaan puuron tapaan syötävää perunalimpputaikinaa ja piranallakin on useita merkityksiä. Nimet ovat usein paikkakuntakohtaisia eikä kannata siis kiistellä, mikä on oikea, mikä väärä.

Viime vuosina Kymenlaaksossa on kiinnitetty paljon huomiota ruokakulttuuriin. On kartoitettu historiaa, kehitetty vanhalta pohjalta uutta ja edistetty voimakkaasti pienimuotoista elintarviketuotantoa.