Evakko levitti piirakat Pohjois-Karjalasta

Monille suomalaisille mielikuvaan karjalaisuudesta liittyy ruoka. Mummon piirakat, uunipaistin tuoksu tai uunin ääressä askartelevat isovanhemmat tuovat mieleen lapsuuden turvallisuuden tunnun. Evakkoajoista lähtien karjalainen ruokaperinne on tullut osaksi ruokakulttuuria koko Suomessa, sillä mikään muu kansanosa ei ole joutunut muuttamaan niin rajusti ja laajasti ympäri Suomen kuin karjalaisten heimo. Pohjoiskarjalaisesta ruokakulttuurista löytyy monia yhteisiä tekijöitä siirtokarjalaisen kulttuurin kanssa, kuten esimerkiksi karjalanpaisti ja piirakat.

Eräät suomalaisen ruokapöydän omaperäisimmistä herkuista tulevat Karjalasta. Horsmankukkatee tai hunajainen siirappi, puhumattakaan pyyntituoreina säilötyistä muikuista ovat aitoja tuotteita parhaimmillaan. Tutut maut, kuten uuniohrapuuro mustikkakeiton kera, ovat säilyttäneet asemansa jokapäiväisessä ruokavaliossa.

Vaikutteita rajan takaa

Pohjoiskarjalaiselle ruokakulttuurille on ominaista monipuolisuus, oman ympäristön hyödyntäminen sekä luonnon antimien käyttö. Historia näkyy sekä itäisinä että läntisinä vaikutteina. Suomen ja Venäjän Karjaloilla on ruokakulttuureissaan monia yhteisiä piirteitä. Kauppatiet, runsaat vesistöt ja monipuoliset riistamaat ovat luoneet runsaan pitoperinteen. Monet kalat, riista ja metsäsienet sekä maitohapolla käytetyt kasvikset, kuten hapankaali kuuluvat erottamattomasti karjalaiseen pitopöytään.

Karjalaisen piirakkaperinteen vahvuudesta kertovat moninaiset sultsinat, tsupukat, kukkoset, pyöröt ja vatruskat, jotka maistuvat vadelmahillolla maustetun yrttiteen kera.