Satakunta on sienimaakunta

Satakunnan ruokakulttuurissa on yhtäläisyyksiä muihin maakuntiin. Satakunta ja Häme muistuttavat toisiaan eniten. Molemmat kuuluvat läntisen Etelä-Suomen Perinnepiiriin. Myös Varsinais-Suomen länsiosan ja Satakunnan ruokakulttuurit ovat niin lähellä toisiaan, että rajan veto on vaikeaa.

Satakuntalaisen ruokakulttuurin ehdotonta aatelia ovat kalaruuat. Silakka ja siika eri muodoissa muodostavat tärkeän rungon. Erittäin herkullista on Porin pitäjäruoka eli Ristiinnaulittu siika. Se valmistetaan kiinnittämällä suolalla maustettu ja perattu siika halkaistuna puunauloilla lautaan. Lauta asetetaan pystyasentoon nuotion loisteeseen hitaasti kypsymään. Lisukkeeksi maistuvat perunat, maukas kiviuunin kakko ja hyvä kotikalja.

Satakuntalainen juhlaruokaperinne on maankuulua. Kun satakuntalaiset juhlivat, he syövät hyvin ja monipuolisesti. Lukuisat hirviporukat pitävät huolta riistan saatavuudesta. Muita pitopöytien parhaimpia anteja ovat tuorejuustot, rosolli eli sallatti, graavattu siika, monet makkarat ja lihapullat, salaatit, juurekset, paistit sekä perunat.

Tyrnistä makua ateriaan

Satakunta tuottaa runsaasti siipikarjaa, sianlihaa, avomaan vihanneksia ja juureksia sekä kasvatettuja sieniä. Aidot perusraaka-aineet muovaavat ja pitävät yllä satakuntalaisten ruokatottumuksia. Lähellä tuotettu ruoka saa yhä enemmän jalansijaa niin arkena kuin juhla-aterialla.

Pari vuotta sitten Satakunta julistettiin sienimaakunnaksi, koska maakunnassa tuotetaan runsaasti kasvatettuja sieniä, kuten herkkusientä, osterivinokasta ja siitaketta.

Merenrannan herkku, tyrni, kuuluu myös satakuntalaiselle aterialle. Se on maukas ja hieno raaka-aine leivonnaisiin, jälkiruokiin ja juomiin. Tyrnin vahva maku sopii myös lisukkeeksi liharuokiin esimerkiksi hyytelönä.