Uusimaa - kulttuuria kartanoista kahviloihin

Uusimaa on varsinainen makujen sulatusuuni. Läheiset yhteydet Varsinais-Suomeen, Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan ovat muokanneet ruokatottumuksia aikojen saatossa. Lisäksi jatkuva muuttovirta muualta Suomesta on tuonut alueelle uusia vaikutteita. Uudeltamaalta onkin vaikeaa löytää ihka omia perinneruokia.

Kartanot olivat Uudellamaalla ruokailuun ja ateriointiin liittyvien tapojen välittäjiä. Jo 1700-1800 -luvun vaihteessa suurissa kartanoissa oli Ruotsista saadun esimerkin mukaan kasvitarhoja. Niissä kasvatettiin piparjuurta, raparperia, viinimarjoja ja omenapuita. Kasvisten käyttö levisi kartanoista kansan keskuuteen ensiksi oman maakunnan alueelle ja myöhemmin vierailujen kautta muualle Suomeen. Suomenlinnan rakentaminen ja varuskuntien upseeri- ja herraselämä kohottivat ja monipuolistivat ruokakulttuurin tasoa.

Meren läheisyys löi leimansa

Pitkä kesä ja edullinen meri-ilmasto ovat lyöneet leimansa Uudenmaan ruokakulttuuriin. Meri on mahdollistanut yhteydet etelään ja itään ja tarjonnut rannikkoseudulla kalaa päivittäiseen ruokaan. Kala säilöttiin vahvaan suolaan tai kuivaamalla. Maustamiseen käytettiin rantakallioiden koloissa villinä kasvavaa ruohosipulia.

Perunaa kypsennettiin aluksi vain kokonaisina, mutta perunanviljelyn yleistyessä opittiin hyödyntämään muitakin kypsennystapoja. Inkoosta levisi perunapuuron valmistus muuallekin maakuntaan. Inkoon puuroa voidaankin pitää Uudenmaan maakuntaruokana.

Pidoissa ja juhlissa tarjottiin usein sillisalaattia, erilaisia juustoja, lihahyytelöä (alatoopia), rullasylttyä ja kalaa eri muodoissa. Lisäksi pöytään kannettiin perunalaatikkoa ja muita laatikkoja sekä lihapullia. Jälkiruuaksi tarjottiin riisipuuroa rusinasopan kanssa, sekahedelmäsoppaa (väskynäsoppaa), kräämiä (kiisselin ja keiton välimuoto) sokerikakkupalasten kanssa tai luumukiisseliä.

Syksyn teurastusaikana valmistettiin monenlaisia liharuokia, kuten peruna-, kryyni- ja verimakkaroita. Uusmaalaisia erikoisuuksia ovat muun muassa hällkryyniliemi ja hernepöperö. Hällkryyniliemeen käytettiin suolatuista sianluista keitettyä lientä. Hernepöperö taas on rokkaa, johon lisättiin ruisjauhoja ja joka syötiin hieman jäähtyneenä voisulan kanssa.

Uusimaa innovaatioiden lähteenä

Kun Helsingistä tuli maamme pääkaupunki, alkoi alueen ravintola- ja kahvilaelämä kehittyä. Helsinkiin muodostui kansallisia herkuttelupaikkoja, ravintoloita. Myös konditoriat saavuttivat suosiota kahvin ja makeiden herkkujen ystävien keskuudessa. Kahvilakulttuuri oli aluksi hienoston etuoikeus - nykyisin jokamiehen oikeus.