Wehmaan kartano sijaitsee Juvan kunnassa Savossa.

Wehmaan kartanon ruokasalissa on ilta-ateria katettuna. Kalustus senkkeineen, pöytineen ja maustekaappeineen on Ruotsin vallan ajalta. Tee, josta käytetään sanontaa "opulent" (runsas), tarjotaan höyryävän kuumana messinkisamovaarista. Runsaaseen teehen kuuluu myös ryyppy (lämpimiksi) sekä paljon hyviä ja täyttäviä lisäkkeitä. Wehmaan kartanossa, kuten monissa muissakin Itä-Suomen kartanoissa, ruokatavat ovat saaneet venäläisiä vaikutteita. Teen kera, sokerin sijasta tarjotaan vadelmahilloa.

Kuva: Katja Hagelstam Erään ilta-aterialla tarjotun erikoisuuden, Wehmaan rieskojen, resepti on peräisin 1700-luvun lopulta ja vanhimpia kartanossa säilyneitä. Sana rieska tarkoittaa nykyisin lähinnä pyöreää, litteää, ilman hiivaa leivottua ohra- tai grahamjauholeipää. Wehmaan rieskat ovat ohuita ja rapeita ohrajauholeipäsiä, jotka tarjoillaan vastapaistettuina ja kuumina munavoin kanssa. Ne paistetaan pellillä keittiön isossa leivinuunissa. Herkulliset pienet kaalipiirakat ovat myös merkki venäläisvaikutuksesta.

Teepöydässä on myös jotain makeaa - rapeat vehnäkorput sekä hiekkakakku kuuluvat iltakestitykseen.

Ateriat Wehmaan kartanossa

1800-luvun loppupuolella Wehmaan kartanon aamiainen syötiin kello 8, päivällinen kello 14 ja ilta-ateria kello 20. Aamupala oli syöty jo kello 5. Tavat olivat yksinkertaiset ja ruoka-aikoja noudatettiin tarkoin. Herrasväki söi ruokasalissa ja väki keittiössä ja taloustiloissa. Kesäisin ruokailijoita saattoi olla jopa 20 - 30. Ruuan valmisti keittiössä kaksi keittäjätärtä, joilla oli apunaan piikoja ja "sisätyttöjä". Leipomukset ja uuniruuat paistettiin isossa tuvanuunissa pihan vastakkaisella laidalla.

Ruokalajit olivat äärimmäisen yksinkertaisia. Aamiaiseksi oli Viipurista tuotuja suolasilakoita tai savolaisia muikkuja, läskisoosia ja perunaa ja aina, kaikilla aterioilla, kirnupiimää. Päivällisellä, joka oli pääateria, tarjottiin eri lihalajeilla höystettyä perunasoppaa, muhennoksia, savustettua naudanlihaa, lanttulaatikkoa tai muita vastaavanlaisia ruokalajeja. Väki sai usein päivällisen tähteitä ilta-ateriakseen. Isäntäväen ruokalista oli pääpiirteissään samanlainen, mutta siinä oli usein lisäksi kokomaitoa, kahvia, teetä samovaarista, piirakoita, rieskoja, kinkkua, hienompia puuroja ja kesällä paljon ihania metsämansikoita, joita torpparien lapset poimivat. Lapset saivat vastalahjaksi isoja limppuja eli leipiä.

Wehmaan kartano, kuten kaikki Itä-Suomen vastaavat, ylläpiti autonomian aikana (1809 - 1917) kiinteitä yhteyksiä Viipuriin ja Pietariin. Yhteydet Helsinkiin olivat satunnaisempia.

Vaikka talossa on näihin päiviin asti pysytty vanhoissa perinteissä ja rakennus on säilytetty lähes muuttumattomana, maatila on seurannut aikaansa. Maanviljelys hoidetaan järkiperäisesti nykyaikaisin menetelmin.

Wehmaan rieskat

5 pikkukulhollista kotitekoista viiliä tai piimää
4 munaa
200 g ohrajauhoja
2 tl suolaa
munavoita

1. Sekoita viili ja munat kevyesti.
2. Lisää jauhot ja suola.
3. Anna seistä kylmässä vähintään tunti.
4. Tee taikinasta pieniä ohuita leipiä voidellulle pellille ja paista 250 asteessa 10 minuuttia, kunnes reunat ruskistuvat.
5. Syö heti munavoin kanssa.

Ohje on ollut Grotenfeltin suvun käytössä yli 200 vuotta

Vehnäkorput

0,5 l haaleaa maitoa
50 g hiivaa
1 kg vehnäjauhoja
10 rkl sokeria
2 dl sulatettua voita
0,5 tl suolaa
voiteluun munaa

1. Liuota hiiva tilkkaan haaleaa vettä.
2. Sekoita joukkoon niin paljon vehnäjauhoja, että syntyy paksu velli, joka saa kohota hetken.
3. Sekoita sokeri ja osa jauhoista haaleaan maitoon, lisää hiivajauhovelli, sulatettu voi sekä suola ja alusta loput jauhot.
4. Kohota taikina kaksinkertaiseksi alkuperäisestä koostaan.
5. Leivo taikinasta neljä pitkoa, voitele ne munalla ja paista 175 - 200 asteessa 10 minuuttia.
6. Leikkaa pitkot noin 3 sentin paksuisiksi viipaleiksi.
7. Leikkaa viipaleet kahtia ja anna puolikkaiden kuivua miedossa uuninlämmössä.

Taikinan voi leipoa myös pieniksi pulliksi, jotka paistamisen jälkeen leikataan halki ja kuivatetaan korpuiksi.

Pienet kaalipiirakat

Voitaikina:

runsas 6 dl vehnäjauhoja
2 dl vettä
300 g voita

Täyte:

0,5 kg kaalia
0,5 kg jauhelihaa
lihalientä

1. On tärkeää, että kaikki voitaikinan ainekset ovat kylmiä, jopa jauhot.
2. Sekoita 1/4 voista jauhoihin.
3. Lisää vesi ja vaivaa seos taikinaksi.
4. Kaaviloi taikina vajaan sentin paksuiseksi neliöksi ja viipaloi loput voista levyn päälle.
5. Taita taikinan neljä kulmaa voin päälle niin, että voi peittyy.
6. Käännä ylösalaisin ja kaaviloi kevyesti, mutta varo, ettei voi pursu ulos.
7. Taita taikina kolmin kerroin ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan.
8. Laita kylmään noin kymmeneksi minuutiksi.
9. Toista kaavilointi ja taittelu vielä pari kertaa.
10. Paina ohueksi kaaviloidusta taikinasta muotilla pyörylöitä.
11. Lusikoi keskelle täytettä ja paina reunat kiinni haarukalla. Voitele piirakat munalla ja paista kullanruskeiksi 225-asteisessa uunissa.
12. Tarjoa pikkusyötävänä kirkkaan lihaliemen kanssa.

Piirakat voi täyttää myös jauheliha-sipuli-riisiseoksella (riisi keitetään lihaliemessä) tai erilaisilla kalatäytteillä, esim. lohi-tilli-riisillä (riisi keitetään kalaliemessä).

Hiekkakakku Wehmaan tapaan

210 g voita (suolatonta)
210 g perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
3 munaa
210 g sokeria
0,5 dl kirkasta viinaa tai konjakkia

1. Sekoita jauhot ja voi kuohkeaksi.
2. Vatkaa munat ja sokeri ja lisää munavaahto voiseokseen (ei toisinpäin!).
3. Lisää konjakki pieninä erinä.
4. Kaada voideltuun kakkuvuokaan ja kypsennä 30-40 minuuttia. Kokeile välillä tikulla, sillä kakku ei saa paistua liikaa. Pinnan tummumiselta suojaa loppuvaiheessa märkä voipaperi. Tiiviissä astiassa kakku säilyy hyvänä pitkään.