- Karitsanliha liikkuu pääosin suoraan tuottajalta kuluttajalle, mikä on tyypillistä lähiruualle. Kaikki karitsanliha, mitä tuotetaan menee kaupaksi. Kysyntä olisi vielä suurempi kuin mihin vielä pystytään vastaamaan, sanoo lammastuotannon kehityspäällikkö Pia Parikka ProAgria Keskusten Liitosta ja jatkaa: - Alan yksi haaste on organisoida tieto karitsanlihan ostopaikoista näkyville nettiin. Toinen haaste on lammasteurastamoiden pieni määrä ja riittämätön teurastuskapasiteetti.
Teurastamokapasiteetissä on alueellisia eroja, kertoo lampaanlihan tuottaja ja Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Rintala. - Etelä-Suomessa isot teurastamot eivät ole kovin kiinnostuneita lampaanlihasta ja teurastus on keskittynyt pienille toimijoille. Pohjois-Suomessa teurastamoiden pienen koon lisäksi ongelmana on pitkät etäisyydet.
Teurastukseen liittyviä haasteita pyritään pienentämään ProAgria Pirkanmaan Hyvä lammas! -hanke, jossa selvitetään eri alueiden teurastamoita sekä mahdollisuuksia käyttää siirrettäviä teurastamoita. Pääsiäiseksi tämän kehitystyön tulokset eivät vielä ehdi, mutta helpottavat jo syksyn teurastusruuhkaa.
Lihakkaampaa karitsaa tulossa
Suomessa karitsan keskimääräinen kasvatusaika on noin seitsemän kuukautta. Tämä kansainvälisestikin alhainen karitsoiden teurastusikä on tarkoittanut lihan tuoreutta ja mureutta. Jatkossa karitsat pyritään kasvattamaan aiempaa kookkaimmiksi, mikä tarkoittaa lihakkaampia paisteja ja fileitä.
Laatutyön tulokset maistuvat karitsanlihassa
Keittiömestari Markus Maulavirta on tehnyt vuosia pitkäjänteistä yhteistyötä lampureiden kanssa ja käyttää ruoanlaitossaan paljon lammasta. Tilavierailut lampoloissa ja teurastamoissa sekä luennoinnit lampureiden koulutuksissa ovat mahdollistaneet vuoropuhelun niin lampureiden, teurastajien kuin kauppiaidenkin kanssa. - Karitsanlihan laatuun liittyvä kehitystyö on ollut huimaa viimeisten vuosien aikana ja se myös maistuu lihassa, hän toteaa. Maulavirta puhuukin mieluummin karitsanlihasta kuin lampaanlihasta.
Maulavirta suosittelee rohkeasti kokeilemaan myös muita lampaasta saatavia ruhonosia kuten potkaa ja niskaa. Ja lammasjauheliha on mainio kotiruoan raaka-aine. - Esimerkiksi lammaslihapullat ovat suurta herkkua monissa maissa, hän painottaa.
Pääsiäisen karitsanpaistin Maulavirta suosittelee valmistamaan hitaasti matalassa uuninlämmössä 125 - 150 asteessa kunnes lihan sisälämpötila on 70 - 75 astetta. Kypsennysaika on noin 1,5 tuntia kiloa kohti. Hänen mielestään lampaanpaisti on parasta, kun liha on vielä sisältä kauniin punertavaa.
Lampaanliha sopii pöytään kaikkina vuodenaikoina
Lampaanlihan rooli korostuu pääsiäisenä. Muualla maailmassa lammaspaisti on kuulunut pääsiäisaterialle jo 600-luvulta lähtien. Meillä Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä.
Lampaanliha kannattaa muistaa ruokaostoksilla ympäri vuoden. Siitä valmistuu nautittavia ruokia joka sesonkiin. Tammi-helmikuussa perinteisen hernekeiton voi korvata mintulla maustetulla hernesosekeitolla sekä palvilammastartarilla. Pääsiäiseen vaihtelua tuo lampaanlihalla höystetty pääsiäissalaatti tai lampaanfilee yrttikuoressa. Kevään juhlapöytiin sopii lammas-juustopiiras. Kesäpäivään tuo mukavaa tekemistä rosvopaistin valmistaminen lampaasta.
Kasvisten satokaudella täytetään kesäkurpitsoja karitsamurekkeella ja kääritään sadonkorjuun lammaskaalikääryleitä. Loka-marraskuussa maistuu lammaspata ja timjamiomenat. Joulun kruunaa vaihteeksi lammaspaisti. Reseptit näihin lammasherkkuihin löytyvät Ruokatiedon keittokirjasta osoitteesta www.ruokatieto.fi/keittokirja
Lammas vastaa kuluttajien eettiseen kysyntään
Lampaan hiilijalanjälkeä ovat jakamassa kaikki siitä saatavat tuotteet ja palvelut. Lammas tuottaa lihaa, villaa ja taljoja sekä hoitaa yhä enenevässä määrin myös maisemaa.
- Lampailla on hyvät mahdollisuudet toteuttaa kasvaessaan lajillensa tyypillistä käyttäytymistä. Suomessa lähes kaikki lampaat laiduntavat koko kasvukauden. Karitsat saavat kasvaa emiensä hoidossa. Kuivikepohjalampoloissa, jotka ovat yleisimpiä lampoloita, on viihtyisät olosuhteet, listaa Parikka lampaan eettisiä arvoja ja jatkaa, että yhä useampi lammastila on muuttanut tuotantonsa luomuksi viime vuosina. - Lisäksi lampaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi työstetään tuottajien itsensä ideoimaa Lammastilan hyvinvointiauditointia, jolla halutaan varmistua eläinten hyvinvoinnin korkeasta tasosta tilasta riippumatta.
Lammastilat kasvussa
Lampaanlihan käyttö on kasvanut koko 2000-luvun. Kulutus kasvoi viime vuonna kolmeen miljoonaan kiloon, josta 20 % on suomalaista. Lampaanlihan tuonti on kuitenkin pitkällä aikajänteellä laskussa. Keskimäärin suomalainen syö lampaanlihaa 600 grammaa vuodessa. Alan tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä puolet Suomessa syödystä karitsanlihasta on kotimaista
Suomalaisella lammastilalla on keskimäärin 60 uuhta ja määrä on kasvussa. Suurimmilla tiloilla on jopa 500 uuhta. Etenkin Lapissa ja Ahvenanmaalla lammastilojen uuhimäärät ovat kasvaneet. Muita vahvoja alueita ovat Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Lammasroduista yleisin on alkuperäisrotumme suomenlammas. Pääosa lampoloista tuottaa lampaanlihaa ja sivutuotteena villaa. Villa on päätuotantosuuntana yksittäisillä erikoistuneilla tiloilla.
Lisätietoja:
ProAgria Keskusten Liitto, lammastuotannon kehityspäällikkö Pia Parikka, puh. 040 482 5026, pia.parikka@proagria.fi
Ruokatieto, koulutus- ja kehityspäällikkö Mirja Hellstedt, puh. 040 707 3223, mirja.hellstedt@ruokatieto.fi
Keittiömestari Markus Maulavirta, puh. 050 598 2996, markus@maulavirta.fi
Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Rintala, puh. 0500 257 280, tapio.rintala@co.inet.fi
Alueellisten lammastalouden asiantuntijoiden yhteystietoja:
Uusimaa ja Nylands Svenska, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme ja Finska Hushållningssällskapet, ProAgria Pirkanmaa, Kaie Ahlskog, puh. 0400 731 811
Etelä- ja Pohjois-Savo, Kymenlaakso sekä Etelä- ja Pohjois-Karjala, ProAgria Etelä-Savo, Sari Heltelä-Auvinen, puh. 020 747 3602
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Milla Alanco, puh. (06) 416 3435, matka 040 706 0558
Oulu ja Kainuu ProAgria Oulu, Marketta Sarja, puh. (08) 442 620, matka 040 845 3590
Lappi, ProAgria Lappi, Armi Uljua, puh. 020 747 2736
Åland, Ålands Hushållningssällskap, Kerstin Lundberg, kerstin.lundberg@landsbygd.ax, puh./tel 018 329 644 tai/eller 0457 526 7304
Föreningen Ålansfåret r.f. (ahvenanmaanlammasta koskevat asiat), Maija Häggblom, maija.h@maijas.ax, Ängo-bussövägen 288, 22630 Lumparland, puh. 040 742 8967
Lampaiden jalostusvaliokunnan puheenjohtaja (Ultraäänimittaukset, Elävä EUROP, tiineystarkastukset), Johanna Alamikkotervo, johanna.alamikkotervo@gmail.com, puh. (041) 459 6657
Julkaistu 23.3.2010
