Ruokaturvallisuus laajenee uusilla bakteerikartoituksilla

Ruuan kautta tuotantoeläimistä ihmiseen tarttuvien taudinaiheuttajien kartoitus laajenee Suomessa entisestään vuonna 2015. Evira alkaa yhdessä muiden EU-maiden kanssa kartoittaa antibiooteille vastustuskykyistä ESBL-bakteeria vähittäismyynnissä olevasta naudan- ja sianlihasta.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira selvittää myös, sisältävätkö sianlihanäytteet antibiooteille vastustuskykyistä MRSA-bakteeria.

Maailman tiukin salmonellavalvontaohjelma.

Suomalaisilla kotieläintiloilla on jo entuudestaan maailman tiukin salmonellavalvontaohjelma. Alalla on myös kattavat ohjeet tarttuvien tautien vastustamiseksi, kun tuotantoeläimet ja ihmiset liikkuvat tiloilta ja maasta toiseen. Eläintautien harvalukuisuus suojaa niin eläinten kuin ihmisten hyvinvointia.

Entsyymi pilkkoo antibiootin

Vuoden 2015 aikana Suomessa tutkitaan kaikkiaan 300 sekä tuoreesta naudan- että sianlihasta otettavaa näytettä ESBL-bakteerien varalta. Näytteitä otetaan sekä kotimaisesta että tuontilihasta. Suomessa ei ole aiemmin järjestelmällisesti kartoitettu ESBL-bakteerin esiintyvyyttä elintarvikkeissa. 

ESBL tarkoittaa eräiden suolistossa ja limakalvoilla esiintyvien bakteereiden tuottamaa entsyymiä. Nämä entsyymit pilkkovat tehokkaasti yleisimmin käytettyjä antibiootteja eli mikrobilääkkeitä, kuten kefalosporiineja ja penisilliinejä.

ESBL-entsyymejä tuottavat bakteerit ovat usein vastustuskykyisiä monille muillekin tärkeille mikrobilääkkeille.

Kuumennus ja käsipesu avuksi

ESBL-bakteerit voivat siirtyä ihmisten ja eläinten välillä ja levitä myös elintarvikkeiden välityksellä.

Riski saada tartunta lihasta on pieni.

Eviran elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtaja Anna-Liisa Myllyniemi vakuuttaa, että riski saada tartunta lihasta on kuitenkin pieni, jos raaka-aineita käsittelee asianmukaisesti, kuumentaa lihan kunnolla ja huolehtii hyvästä käsi- ja työskentelyhygieniasta.

ESBL- tai vastaavaa entsyymiä tuottavat bakteerit ovat vastustuskykyisiä eli resistenttejä ihmisillä yleisesti käytettäville antibiooteille. Vastustuskyky kehittyy erityisesti tiettyjen antibioottien käytön seurauksena.

ESBL-kantajabakteerina voi toimia tautia aiheuttamaton E. coli -bakteeri, jota esiintyy yleisesti ympäristössä, eläimissä ja ihmisissä. E.colista antibioottiresistenssi voi siirtyä ihmiselle tautia aiheuttavaan bakteeriin. Ihmisillä ESBL-bakteerit aiheuttavat esimerkiksi virtsatietulehduksia.

Suomen broilereita ei mikrobilääkitä

Eviran mukaan ESBL-bakteeria löytyy osasta Suomeen tuotuja siipikarjaeriä.

- Suomessa broilerintuotannossa ei kuitenkaan käytetä mikrobilääkkeitä, mikä vähentää ESBL-kantajabakteerien säilymistä suomalaisessa ruuantuotantoketjussa, Myllyniemi kertoo.

Ihminen voi välttyä broilerien välityksellä leviäviltä, ESBL:ää kantavilta bakteereilta normaalin hyvän keittiöhygienian avulla. Se on tarpeen broilerinlihan muidenkin mikrobiologisten riskien kuten salmonellan ja kambylobakteerien välttämiseksi, Myllyniemi painottaa.

ESBL-kantajuus sekä ihmisillä että eläimillä on erittäin yleistä Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa.

Muutkin tuotantoeläimet voivat kantaa ja levittää ESBL-bakteereja. ESBL-kantajuus sekä ihmisillä että eläimillä on erittäin yleistä muun muassa Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa, missä lääkkeiden käyttö on runsasta ja hygieniaolosuhteet puutteelliset. Myös sellaisinaan syötävät kasvikset voivat olla riski näillä alueilla.

Myös useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa, ESBL-bakteereita tavataan ihmisillä yleisesti.

MRSA:ta seurataan taas

Sairaalabakteerina tunnetun MRSA-bakteerin esiintyvyyttä Suomessa on tutkittu satunnaisesti. Vuonna 2008 sitä selvitettiin porsastuotantotiloilla koko EU:n alueella, jolloin Suomessa yhden tilan ympäristönäytteestä löydettiin bakteeri, mutta tilan sioissa tartuntaa ei kuitenkaan todettu.

Vuosina 2009 - 2010 MRSA-bakteeria kartoitettiin Eviraan tutkittaviksi lähetetyistä eläimistä sekä suomalaisilla teurastamoilla. Löydösten perusteella todettiin, että MRSA:ta esiintyy myös suomalaisessa sikatuotannossa, tartunnan lähdettä ei kuitenkaan paikannettu.

Vuosina 2011-2013 MRSA-bakteerin esiintyvyyttä selvitettiin erityistason jalostussikaloissa, joista yhdessäkään ei todettu bakteeria.

"Suomessa eläintautien ennaltaehkäisyssä ollaan pitkällä."

Myllyniemen mukaan MRSA-bakteeri voi levitä eläimestä toiseen ja tilalta toiselle. Leviämistä voidaan kuitenkin estää tilojen tiukoilla tautisuojaustoimilla ja välttämällä eläinten siirtoja tilalta toiselle.

- Suomessa eläintautien ennaltaehkäisyssä ollaan pitkällä ja eläimiä lääkitään erittäin maltillisesti, Myllyniemi toteaa.

MRSA ei tartu ruuasta

Ihmisen ei ole osoitettu tulevan MRSA:n kantajaksi elintarvikkeiden kautta, vaan siihen tarvitaan pitkäaikainen yhteys kantajaeläimiin tai niiden kasvatusympäristöön. Näin ovat todenneet Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa, Euroopan lääkevirasto EMA ja Euroopan tartuntatautivirasto ECDC.

Tiivistä yhteistyötä eläinlääketieteen ja ihmisten terveydenhuollon asiantuntijoiden kesken.

Suomessa tehdään tiivistä yhteistyötä eläinlääketieteen ja ihmisten terveydenhuollon asiantuntijoiden ja tutkimuksen kesken. Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen tutkimushanke ihmisten MRSA-kantajuudesta on päättymässä. Sen tulosten perusteella MRSA saattaa tarttua ihmiseen kantajaeläimistä. MRSA:n suurimmat riskit ihmisillä liittyvät lähinnä leikkauksiin ja haavojen hoitoon, asiantuntijat toteavat. (Ruokatieto)