Lähiruoka voi syödä Suomessa tuotetun ruuan osuutta

Maakunnissa uskotaan lähiruuan suosion kasvuun julkisissa keittiöissä. Vuonna 2020 jo 20 prosenttia raaka-aineista aiotaan ostaa omasta maakunnasta. Myös ulkomaisen ruuan osuuden arvellaan ammattikeittiöissä nousevan 25 prosenttiin, osoitti Lähiruoka-hankkeen loppuraportti.

Julkisten elintarvikehankintojen kotimaisuusaste siis saattaisi laskea. Projektipäällikkö Leena Viitaharju Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista toteaa, että tulosten hyödyntäminen on nyt kuntapäättäjien käsissä. Avainasemassa on se, miten hankinnan kriteerit on kunnassa suunnitteluvaiheessa määritelty.  

- Kun satsataan omalla alueella tuotettuun ruokaan, maakunnissa saadaan aikaan myönteisiä kerroinvaikutuksia, jotka näkyvät muun muassa työpaikkoina, Viitaharju sanoo.

Julkinen sektori käyttää vuosittain noin 440 miljoonaa euroa elintarvikehankintoihin.

Summat ovat merkittäviä, sillä julkinen sektori käyttää vuosittain noin 440 miljoonaa euroa elintarvikehankintoihin. Suomessa on 3 835 julkista suurkeittiötä. Ne tarjoavat 411 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa.

Läheltä 15, Suomesta 65 prosenttia

Lähiruualla tarkoitetaan omassa maakunnassa tuotettua ja kulutettua ruokaa. Suomen elintarviketeollisuus sekä alkutuottajat määrittelevät lähiruuaksi koko Suomen raaka-ainetuotannon ja -jalostuksen.  

Julkinen sektori hankkii keittiöihinsä keskimäärin noin 15 prosenttia omasta maakunnasta. Noin 65 prosenttia ostetaan muualta Suomesta ja noin viidennes ulkomailta.

Hankintarenkaat ostivat omasta maakunnasta leipomotuotteita, kasviksia, marjoja sekä maito- ja lihatuotteita.

Kainuussa ja Ahvenanmaalla jopa noin 65 prosenttia yritysten käyttämistä raaka-aineista tulee omasta maakunnasta. Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa osuus jää alle kymmeneen prosenttiin.

Yleisimmin kuntien yhteiset hankintarenkaat ostivat omasta maakunnasta leipomotuotteita, kasviksia, marjoja sekä maito- ja lihatuotteita.

Kahdella sähköisellä lomakekyselyllä kerätty aineisto koostuu 778 elintarvikeyrityksen ja 69 hankintarenkaan vastauksesta.

Ruokalista luotava taidolla

Vastausten perusteella julkiselta sektorilta löytyy tahtoa paikallisten elintarvikkeiden hankintaan. Kunnan päättäjien ja virkamiesten sekä ruokapalveluhenkilöstön asenteet ratkaisevat, paljonko lähiruokaa kunnassa tarjotaan.

Lisärahaa ei liene luvassa julkisiin elintarvikehankintoihin.

Lisärahaa ei liene luvassa julkisiin elintarvikehankintoihin. Tarvitaan siis fiksuutta ja kustannustehokkuutta. Hyviksi osoittautuneita keinoja ovat muun muassa ruokalistojen ja reseptien tarkempi suunnittelu sekä huomion kiinnittäminen hävikkiin.

Vahva Pohjanmaa vahvistuu

Elintarviketeollisuuden vaikutus on maakuntien bruttokansantuotteesta selvästi suurin Etelä-Pohjanmaalla, 25 prosenttia. Seuraavaksi tulee Päijät-Häme 13 prosentilla, Kanta-Häme 12 prosentilla ja Keski-Pohjanmaalla 11 prosentilla.

Ruuan parissa työskentelevien osuus kaikista on Etelä-Pohjanmaalla 12 prosenttia sekä Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä 8 prosenttia.

Hankintarenkaat suunnittelevat lisäävänsä lähiruokaostoja vuodesta 2013 vuoteen 2020 selvästi eniten Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kasvu toisi peräti 33 miljoonaa lisäeuroa ja 402 henkilötyövuotta. Lähiruuan osuus nousisi alueen julkiskeittiöissä viidestä 27 prosenttiin.

Isoa kasvua on luvassa myös Pirkanmaalla, jossa aiotaan satsata 13 miljoonaa euroa ja 187 henkilötyövuotta lisää. Samalla lähiruuan suhteellinen osuus tuplaantuisi kymmenestä 20:een prosenttiin.

Viidessä maakunnassa lähiruuan osuuden ennakoitiin alenevan.

Tarkastelussa oli 16 maakuntaa. Niistä viidessä lähiruuan osuuden ennakoitiin alenevan.

Kunnat hereille jo suunnittelussa

Eduskuntaan vuonna 2012 perustettu lähiruokaryhmä on laatinut valtuustoaloitepohjan kunnille, jotta niissä annosteltaisiin nykyistä enemmän lähiruokaa.

Ennakoiva vuoropuhelu korostuu suunnittelussa.

Hyvin hoidettu julkinen hankinta tarkoittaa kunnollista valmistelua ennen tarjouspyynnön tekemistä. Ennakoiva vuoropuhelu korostuu suunnittelussa. Jo hankintojen valmisteluvaiheessa tuottajat, ammattikeittiöiden edustajat, hankinnoista vastaavat ja kuntapäättäjät tulisi saada pohtimaan, mitä kunnassa oikeasti halutaan ostaa ja miten aie tulisi tarjouspyyntöön määritellä.

Kun ruoka on hankittu, sopimuskautena pitää seurata toimintaa ja tarpeen mukaan kohentaa sitä.

Alkuperä mukaan kunnan strategiaan

Hankittavan ruuan hinta luonnollisesti on tärkeä. Hankintavastaavat arvioivat kyselyssä, että heillä ei ole varaa hankkia paikallisia elintarvikkeita. Johtopäätös on se, että kireä kuntatalous johtaa hankintoihin ulkomailta.

Suositus on, että jos kunnissa halutaan suosia paikallisia elintarvikkeita, asia on selvästi kirjoitettava esimerkiksi hankintastrategiaan. Jo nyt voidaan suosia lähiruokaa, jos käytetään laadullisia hankintakriteereitä. Esimerkiksi EkoCentria sivuilla opastetaan tarjouspyyntöjen laatijaa lähi- ja luomuruuan hankinnassa.

Lähiruuan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä -hankkeen loppuraportissa Ruralia-instituutin tutkijat arvioivat lähiruuan käytön vaikutuksia maakunnille. Raportti on suunnattu elintarvikehankintoja tekeville, julkisissa keittiöissä toimiville ja kuntien poliittisille päättäjille.

Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2013 ensimmäisen lähiruokaohjelman, joka oli laadittu maa- ja metsätalousministeriössä yhdessä sidosryhmien kanssa. (Ruokatieto - Hannu Kaskinen)