Jodi ensimmäisenä ravitsemusneuvottelukuntaan

Uusi valtion ravitsemusneuvottelukunta vuosille 2014 – 2017 on nimetty. Neuvottelukunnan rooli nimenomaan tieteellisenä asiantuntijaelimenä vahvistui uudessa kokoonpanossa. Ensimmäisenä työnään neuvottelukunta pohtii riittävää jodin saantia.

Uudessa kokoonpanossa on ravitsemuksen asiantuntijoita ja tutkijoita ravitsemustieteen, lääketieteen, kansanterveyden, maa- ja elintarviketalouden, elintarviketurvallisuuden, ruokapalvelujen, opetuksen, ravitsemuskasvatuksen ja kuluttajatutkimuksen alueilta.

"Ruokasuositusten toteuttaminen linjattava kunnissa osaksi terveyden edistämistä."

Neuvottelukunta tulee esittämään toimenpiteitä uusien ravitsemussuositusten viemiseksi käytäntöön. Se muun muassa haluaa, että ruokasuositusten toteuttaminen linjataan kunnissa osaksi terveyden edistämistä ja että ravitsemuksen näkyvyyttä päätöksenteossa lisätään.

LAUTASELTA LANNOITUKSEEN

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uutena pääsihteerinä aloitti syyskuussa MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen. Pitkäaikainen pääsihteeri Raija Kara jäi eläkkeelle.                                                                                                   

Myös liikunnan asiantuntijat ja tutkijat ovat nyt mukana neuvottelukunnassa, sillä liikunta on otettu osaksi uusia pohjoismaisia ja suomalaisia ravitsemussuosituksia, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.                                                                                        

– Uuden neuvottelukunnan kokoonpano kattaa varsin laajasti väestön ravitsemuksen edistämisen asiantuntijuusalueet, aina tuotannon tuntemuksesta lautaselle asti. Tietoa löytyy, ihmisen ravinnontarpeesta ruuan turvallisuuteen ja terveysvaikutuksiin sekä kansanterveyden edistämiseen, Lyytikäinen painottaa.

JODI, D-VITAMIINI JA VARHAISRAVITSEMUS

Ensimmäiseksi ravitsemusneuvottelukunta tarkastelee väestön jodin saantia. Tutkimuksista on selvinnyt, että niin jodin saanti kuin virtsan joditaso ovat matalia. Tilannetta voidaan parantaa joko ruokasuosituksin tai täydentämällä elintarvikkeita.

Ruokasuosituksia tai täydennettyjä elintarvikkeita.

Väestön D-vitamiinitilanteen seuranta puolestaan on yksi perusasioista, kun arvioidaan vasta annettujen ravitsemussuositusten toteutumista. Työn alla ovat raskauden ajan, lasten ja lapsiperheiden ruokasuositusten uudistus. Nykyiset lasten ravitsemussuositukset ovat jo 10 vuoden takaa.                                                                                                            

– On tärkeää, että uudet väestötason suositukset näkyvät myös lasten lautasilla, painottaa Lyytikäinen.

RUOKAKULTTUURI SUOSITUSTEN PERUSTA

Tänä vuonna julkaistut ruokasuositukset ohjaavat käyttämään kestävän kehityksen ja sesongin mukaisia ruokia, kuten lähellä tuotettuja satokauden kasviksia. Suomalaisia luonnonmarjoja suositellaan myös. Riisin tilalle ehdotetaan kotimaista ohraa ja perunaa.                                                                                                                                                                        

– Nämä voidaan nähdä kannanottona suomalaisen ruuan suosimisesta, huomauttaa Lyytikäinen.

Pääsihteerin mukaan ruokakolmiossakin painottuvat vahvasti suomalaiset elintarvikkeet. Suomessa syödään ”suomalaisittain” – se on sekä kansantaloudellinen että ruokaturvakysymys. Palkokasvien tuotantoa voitaisiin lisätä kotimaassa, hän ehdottaa. Näin saataisiin ruokavalioon kasviperäistä hyvää proteiinia.

Kalan käyttöä tulisi lisätä ja valita usein luonnonkalaa.

Kalan käyttöä tulisi lisätä ja valita usein luonnonkalaa. Ulkomaisten uhanalaisten kalalajien käyttöä pitäisi vähentää.

–  On myös hyvä huomata, että suomalainen ruokavalio monipuolistuu esimerkiksi eri etnisten ryhmien ruokakulttuurien myötä. Uusia, ruokavalion koostumusta täydentäviä tulokkaita ruokasuosituksessa ovat muun muassa pähkinät ja siemenet, Lyytikäinen sanoo.

KORKEIN RAVITSEMUSAUKTORITEETTI

Valtion ravitsemusneuvottelukunta seuraa ja kehittää väestön ravitsemusta. Se laatii tutkimusnäyttöön perustuvia ravitsemussuosituksia, antaa toimenpide-ehdotuksia sekä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja vaikutusta väestön ravitsemukseen ja terveyteen.

Neuvottelukunta seuraa ja kehittää väestön ravitsemusta.

Neuvottelukunta myös seuraa alan kehitystä ja tutkimusta kotimaassa ja ulkomailla. Se ottaa kantaa esille nouseviin väestön ravitsemusta koskeviin kysymyksiin. Tehtäviin kuuluu myös koordinoida ja seurata valtioneuvoston periaatepäätöksiä ravitsemuksesta sekä tehdä ravitsemuksellista riskinarviointia, josta ajankohtainen esimerkki on väestön joditilanteen arviointi.

Neuvottelukunta on asiantuntijaelin, joka toimii ruokapolitiikan neuvottelukunnan yhteydessä. Sen asettaa maa- ja metsätalousministeriö kolmivuotiskausiksi.

SIDOSRYHMÄT JALKAUTTAVAT SUOSITUKSET

Lyytikäinen painottaa laajan sidosryhmäyhteistyön merkitystä väestön ravitsemuksen parantamisessa.                                                

– Yhteistyö on erityisen tärkeää suositusten tunnetuksi tekemiseksi ja konkretisoimiseksi arjen tasolla!, hän vakuuttaa.

"Suositusten täytäntöönpano koskee itse asiassa kaikkia."

Terveellinen, turvallinen ja kestävää kehitystä tukeva ruokatuotanto, jalostus ja tarjolle saattaminen ovat kaikki yhtä keskeistä väestön ravitsemuksen edistämiseksi. Suositusten täytäntöönpano koskee itse asiassa kaikkia. Viime kädessä hyvä syöminen toteutuu ihmisten omina valintoina, joiden mahdollistaminen, tukeminen ja ohjaaminen vaativat on ison toimijajoukon yhteistyötä.

– Selvitämme myös mahdollisuuksia rakentaa sidosryhmäyhteistyöhön toimintaverkoston, Sidosryhmäyhteistyölle pyrimme rakentamaan foorumin, jossa voidaan tehdä aloitteita ja sopia yhdessä toimenpiteistä, joilla väestön ravitsemusta edistetään ruokasuositusten suuntaisesti, valottaa Lyytikäinen tulevaisuuden suunnitelmia.

Neuvottelukunnan tekemän yhteistyön vetäminen edellyttää monipuolista verkostoitumista sekä kotimaassa että ulkomailla.

– Olen mukana useissa ohjaus- ja asiantuntijatyöryhmissä, jotka laativat ja panevat toimeen ravitsemussuosituksia ja edistävät väestön hyvää ravitsemusta, lisää Lyytikäinen.
(Ruokatieto – Katriina Ylönen)