Kestävän syömisen suosio kasvaa

Suomalaisista viidesosa syö lihaa korkeintaan kerran viikossa tai vain vähän kerrallaan. Kuitenkaan 61 prosenttia väestä ei tyydy eikä aio tyytyä tuohon määrään, osoitti pohjoismainen tutkimus vuodelta 2014. Neljäsosa suomalaisista olisi valmis korvaamaan lihaa pavuilla ja linsseillä.

Kestävän syömisen tavoissa naiset ovat aktiivisempia kuin miehet ja iäkkäät aktiivisempia kuin nuoret. Erikoistutkija Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo, että ympäristön kannalta kestävästi toimivat erityisesti ne, jotka myös syövät terveellisesti.

Kestävän syömisen tavoissa iäkkäät ovat aktiivisempia kuin nuoret.

Lihankulutus on avainasemassa, kun tarkastellaan ruuantuotannon kestävyyttä maailmanlaajuisesti, painottaa neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström maa- ja metsätalousministeriöstä. He puhuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä ruokapalveluseminaarissa lokakuussa.

Alle viidesosa vähentää lihankäyttöä

Lihankulutuksen tulevaisuutta selvittäneessä tutkimuksessa vuodelta 2012 puolestaan noin kolmasosa suomalaisista kertoi vähentäneensä naudanlihan käyttöä viimeisten 2 - 3 vuoden aikana, viisi prosenttia puolestaan oli lisännyt käyttöä.

Naudanlihan käyttöä aikoi vähentää seuraavien 2 - 3 vuoden aikana 17 prosenttia vastaajista, 3 prosenttia aikoi lisätä. Muutosten syiksi kerrottiin ensisijaisesti terveellisyys, makumuutokset ja painonhallinta.

Kaiken lihan vähentäjät, joita oli 8 prosenttia vastaajista, perustelivat muutosta eläinten hyvinvoinnilla ja ympäristöseikoilla. MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa neljäsosa suomalaisista kertoi olevansa valmis korvaamaan lihaa kasviproteiineilla, esimerkiksi pavuilla ja linsseillä.

Pakattuja elintarvikkeita vältetään

Pohjoismaisessa tutkimuksessa syömisen tavoista ja käytännöistä suomalaisista vastaajista lähes puolet ilmoitti välttävänsä ylenpalttisesti pakattuja elintarvikkeita. Paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita osti vastaajista yli 40 prosenttia, ja jotakuinkin yhtä suuri osuus haluaisi ostaa niitä.

Paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita osti vastaajista yli 40 prosenttia.

Noin neljäsosa vastaajista ilmoitti syövänsä vain kauden kasviksia. Luomutuotteiden ostajia oli saman verran.

Lähiruuan suosiminen, jolloin ruuantuotannon perusta on omassa maassa, on Marja-Liisa Tapio-Biströmin mukaan suoraan yhteydessä kestävään ruuantuotantoon. Sitä edistäisi myös palaaminen juurille ruokavaliossa. Tällöin ruokavalion perusta olisi jokin hiilihydraattilähde ja kasvikset.

Lihankulutus ratkaisee ruuan riittävyyden

– Jotain on pahasti pielessä globaalissa ruokajärjestelmässä, kun samaan aikaan maapallolla 870 miljoonaa ihmistä näkee nälkää, ja 1,4 miljardia ihmistä on ylipainoisia, muistutti Tapio-Biström.

Maapallon peltoala riittäisi koko väestön ruokkimiseen, mutta tällä hetkellä maapallon pinta-alasta noin neljännes on laitumena tai rehuntuotannossa. Kasvisruuan tuottamiseen verrattuna liharuuan tuottaminen vaatii suuremman viljelypinta-alan.

"Sekä ali- että liikaravitsemus tulevat kalliiksi yhteiskunnille."

Tapio-Biström korosti myös, että tulevaisuudessa tarvitaan tervettä ruokajärjestelmää, joka on ensinnäkin sitkeämpää ja joustavampaa, ja kestää siten esimerkiksi äärevät sääilmiöt. Toiseksi sen on oltava kestävämpää liittyen viljelytapoihin, resurssien käyttöön ja ilmastonmuutokseen.

Tasa-arvoisuus on kolmas vaatimus, koska sekä ali- että liikaravitsemus tulevat kalliiksi yhteiskunnille.

Liha kuuluu ruokakulttuuriin

Lihankulutustutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta pitää lihaa tärkeänä osana terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Sitä pidetään myös oleellisena osana ruokakulttuuriamme.

Kaksi kolmesta suomalaisesta tarjoaa vierailleen mielellään liharuokaa, ja yli puolet syö ravintolassa mieluiten lihaa. Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että lihasta saa maukkaampaa ruokaa kuin muista raaka-aineista. Kaksi viidestä kokee, ettei jaksa ilman lihaa.

Lihankulutus on noussut noin 50 kilosta lähes 80 kiloon runsaan 40 vuoden aikana.

Lihan suosio suomalaisten keskuudessa näkyy myös kulutusluvuissa: lihankulutus on noussut noin 50 kilosta lähes 80 kiloon runsaan 40 vuoden aikana.

Ruuan tärkeimpiä ominaisuuksia suomalaisille ovat herkullisuuden jälkeen terveellisyys ja hinta, ja tämän jälkeen kotimaisuus ja aiempi käyttökokemus.

Tuotannon luonnonmukaisuus, eläinten kasvatusolosuhteet ja lähiruoka ovat tärkeitä selvästi pienemmälle osalle, joskin näitä arvostavien osuudet ovat kasvaneet selvimmin vuodesta 2005 vuoteen 2011. Tulokset ovat Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä ruuan ostopäätöksistä ja tuotantotavoista. (Ruokatieto – Katriina Ylönen)

Julkaistu 24.10.2014