Ruokahävikki halki ja poikki

Hukkaan heitetyn ruuan hinnalla nelihenkinen perhe voisi käydä vuoden aikana joko kahdeksan kertaa elokuvissa, kolmesti Linnanmäellä tai kerran yhteisellä kylpylälomalla. Hävikkininjalla on siis hauskempi tai edullisempi elämä.

Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa.

Euroopan parlamentti asetti vuonna 2012 tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki vuoteen 2025 mennessä. Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruuasta, paljasti MTT:n ruokahävikkitutkimus viime vuonna.

Kuvaa keinosi häätää hävikki

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään toista kertaa viikolla 37, syyskuun 8.–14. Kuluttajaliiton vetämä talkookampanja muistuttaa suomalaiskansallisesta nuukuuden hyveestä yhteisömedioissa kuten twitter, facebook, instagram tunnuksella #hävikkiviikko.

Hävikkiviikon jokaisena päivänä julkaistaan aiheeseen liittyvä sarjakuva sekä kuluttajien omia ruokahävikkiaiheisia kuvia, joista parhaat palkitaan. Lapset ja nuoret voivat pohtia ruuan poisheittämisen kitkemistä myös opettajansa johdolla käyttämällä koulutunneille suunniteltua oppimateriaalia.

Päiväykset selviksi kuin pläkki

Ok, hävikki halki ja poikki. Miten? Ruokahävikkitutkimukseen osallistuneiden kokemuksen mukaan parhaat keinot vähentää hävikkiä ovat syödä helposti pilaantuvat ruuat ensimmäisenä, tarkistaa ruoka-ainekaapit ennen kauppaan lähtöä ja pakastaa tähteeksi jääneet ruuat heti.

Tiesitkö, että ruokia voi käyttää myös Parasta ennen –päivän jälkeen?

Pääkaupunkiseudulla heitetään roskiin kokonaisia avaamattomia elintarvikepakkauksia, havaitsi MTT. Avaamattomia ruokapakkauksia oli jopa kuudesosa kotitalouksien kaatopaikalle päätyvistä elintarvikkeista. Yksi syy heittää ruoka avaamatta pois ovat päiväysmerkinnät. Tiesitkö, että ruokia voi käyttää myös Parasta ennen –päivän jälkeen?

Parasta ennen –päiväysmerkintä on tuotteen vähimmäissäilyvyysaika. Oikein pidetty elintarvike säilyttää makunsa ja ominaisuutensa vähintään tuohon päivään saakka. Usein se pysyy syömäkelpoisena päiviä, viikkoja tai kuukausia Parasta ennen –päiväyksen jälkeenkin. Katsomalla, haistamalla ja maistamalla tietää, voiko ruokaa vielä syödä.  Aistit on siis otettava käyttöön jo keittiössä.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa: ”Tuotetta voidaan pitää myynnissä tai käyttää vielä parasta ennen - ajankohdan jälkeenkin edellyttäen, ettei sen laatu ole oleellisesti heikentynyt.”

Kuntoarvio tapauskohtaisesti

Parasta ennen –päiväys on pakollinen pakkausmerkintä useimmille ruuille. Se tarkkuus riippuu elintarvikkeen säilyvyysajasta. Merkintä voi sisältää päivän, kuukauden ja vuoden tai niukimmillaan vain vuoden, jos säilyvyys on enemmän kuin 18 kuukautta.

Kaikkiin ruokiin ei tarvitse merkitä päiväystä. Tällaisia ovat esimerkiksi tuoreet marjat, hedelmät, kasvikset ja sienet, joita ei ole kuorittu, pilkottu eikä muulla tavalla käsitelty, suurtalouspakatut mehut ja virvoitusjuomat, leivät, jotka tavallisesti nautitaan yhden vuorokauden kuluessa, etikka, sokeri ja suola sekä jäätelön annospakkaukset. Niiden kuntoa on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Viimeisen käyttöpäivän jälkeen elintarviketta ei saa enää myydä.

Mikrobiologisesti helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin merkitään viimeinen käyttöajankohta sekä säilytysohje. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen elintarviketta ei saa enää myydä eikä käyttää eikä käyttää myöskään myytävän tai tarjottavan elintarvikkeen valmistuksessa.

Mikrobiologisesti helposti pilaantuva ruoka tarkoittaa ruokaa, joka voi pilaantua ilman, että se näkyy selvästi tuotteessa. Tällaisiksi määritellään esimerkiksi pastöroimaton maito ja kerma, kypsyttämätön juusto, tuore liha, jauheliha, kypsentämättömät lihavalmisteet ja tuore kala sekä ylipäätään sellaiset tuotteet, joiden säilyvyyttä ei ole varmistettu lämpökäsittelyn tai säilöntäaineiden avulla.

Säilytä ohjeen mukaan

Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden pakkauksiin on merkittävä myös säilytysohje, jota kuluttajan odotetaan noudattavan. Se on pakollinen myös pakasteissa, luokitelluissa kananmunissa, perunoissa ja lastenruuissa. Muihin elintarvikkeisiin ohje on liitettävä, mikäli se on kuluttajille tarpeen, sanoo Evira.

Ruokaketjun toimijat ja elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelevat, että viimeisen käyttöpäivän jälkeen elintarvikkeita ei syödä. Kotikeittiössään kuluttajalla on päätäntävalta ja omia aisteja sekä harkintaa voi käyttää. Parempi tapa on kuitenkin pakastaa jo päiväysten rajoissa raaka-aineet, joista ei ehdikään laittaa ruokaa.

Hävikin halkaisu kysyy aitoa ja tahtoa.

Hävikin halkaisu kysyy taitoa ja tahtoa. Lukemalla Hävikkiviikon vinkkejä löytää sen oman isoimman kompastuskivensä, jota säätämällä oma hävikki tehokkaimmin puolittuu. (Ruokatieto)

Julkaistu 28.7.2014.