Ruokakauppa ennaltaehkäisee ruokahävikkiä

Kauppa selvittää uusia tapoja vähentää ruokahävikkiä ja pakkausjätettä. Päivittäistavarakauppa ry, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö käynnistävät Motivan kanssa hävikkihankkeen, jossa vähennetään kaupoissa syntyvän ruoka- ja pakkausjätteen määrää. Säästöä voi syntyä satoja miljoonia euroja.

Materiaalitehokkaita toimintatapoja ja työkaluja kehitetään erikokoisten päivittäistavarakauppojen tarpeisiin. Hankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota jätteen synnyn ehkäisemiseen. Ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä uskoo, että yhteishanke hanke edistää kansallisen materiaalitehokkuusohjelman tavoitteita.

Edistää kansallisen materiaalitehokkuusohjelman tavoitteita.

Jos elintarvikkeita ei saada kuluttajalle kassan kautta, niitä voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai käyttää hyödyksi teollisten prosessien raaka-aineena, kuten liikenteen biopolttoaineeksi. Viimeisenä vaihtoehtona on niiden mahdollisimman ympäristöystävällinen käsittely jätteenä tai hyödyntäminen energiana.

Britanniassa onnistuttiin

Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo, että tehokkaita toimintatapoja etsitään muun muassa Iso-Britanniasta. Siellä ruokakaupat ovat viisivuotisen Courtauld Commitment -hankkeen puitteissa onnistuneet vuosina 2005–2010 vähentämään päivittäistavarakauppojen ruoka- ja pakkausjätettä 1,2 miljoonaa tonnia eli noin 128 000 jäteautollista.

- Jos Suomessa saataisiin väkilukuun suhteutettuna vastaava parannus, se tarkoittaisi noin 200 miljoonan euron säästöä, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan päivittäistavarakauppa haluaa jo ennalta vastata EU:n tavoitteisiin ruokahävikin vähentämiseksi. Euroopan parlamentti asetti vuonna 2012 tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki vuoteen 2025 mennessä.

Suomen ruokakaupoissa syntyy ruokahävikkiä 12 - 14 kiloa suomalaista kohti vuodessa.

Suomen ruokakaupoissa syntyy ruokahävikkiä 12 - 14 kiloa suomalaista kohti vuodessa, totesi MTT vuonna 2011 toteutetussa Foodspill-tutkimuksessa. Yhteensä kaupasta jätteeksi päätyy vuosittain 65 - 75 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Määrä on puolet siitä, miten paljon kotitaloudet heittävät roskiin syömäkelpoista ruokaa.

Eniten kauppojen jätteisiin päätyi tutkimuksen mukaan tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia menee roskiin. Vähiten hävikkiä syntyi säilykkeistä, kuivatuista, pakastetuista ja muista pitkän käyttöajan tuotteista.

Päiväysten hallinta haastaa

Kauppa vähentää ruokahävikkiä muun muassa optimoimalla ennuste- ja tilausjärjestelmänsä sekä tuotteiden päiväysten hallinnan. Sen on kuitenkin toimittava lain puitteissa.

"Ei ole sallittua käyttää kaksoismerkintää saman tuotteen pakkauksessa."

Esimerkiksi joidenkin kuluttajien toivoma keino hävikin leikkaamiseksi olisi lisätä säilyviin tuotteisiin, kuten koviin juustoihin, kaksoispäiväys: parasta ennen –päivä kertomaan, mihin saakka ruoka säilyttää totutut ominaisuutensa sekä viimeinen myyntipäivä, jonka jälkeen sitä ei enää saa myydä.  

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan ei kuitenkaan ole sallittua käyttää kaksoismerkintää saman tuotteen pakkauksessa. Pakatulle elintarvikkeelle tulee asettaa joko vähimmäissäilyvyysaika eli parasta ennen tai viimeinen käyttöajankohta. (Ruokatieto)

Julkaistu 12.9.2014.