Ruokaosaajan valinnat trendien harjalla

Ruoka on uusi musiikki ja katuruoka sen keihäänkärki. Keittäminen on statustaito, jota arvostaa 67 prosenttia suomalaisista. Suomessa kovinta rispektiä nauttivat hyvät leipojat. Kaksi kolmesta suomalaisesta toteaa, että syömämme ruoka kertoo paljon siitä, keitä olemme.

Jopa 72 prosenttia pohjoismaalaisista sanoo olevansa kiinnostunut ruuasta. Joka viides uskoo olevansa tarkasti perillä siitä, mikä nyt on ruuassa kuumaa. Näin kertoo tuore trendiraportti pohjoismaalaisten ruokakäsityksistä.

"Nollahävikki voi olla seuraava huipputrendi."

Ruotsalaisen Kairos Futuren trendiasiantuntija Pernilla Jonssonin mukaan aina etsitään seuraavaa superruokaa, mutta nyt terveyttä katsotaan trendidieettiä laajemmin. Niin terveyden kuin vastuullisuudenkin vuoksi nollahävikki voi olla seuraava huipputrendi.

- Ruma ja maukas hedelmä tai kasvis, koko eläimen syöminen ovat pyrkimystä nollahävikkiin. Lisäksi terveellisenä pidetään nautintoa syömisestä ja tasapainoa elämässä, Jonsson korostaa.

Kotikutoinen on juhlaa arjessa

Tulevaisuuden ruokamaisemaa muovaavat tutkimuksen mukaan 10 trendiä. Niistä ruuan alkuperä saa vahvimmin kannatusta juuri Suomessa. Yli 60 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä tietää nautittavan ruuan alkuperä.

Mitä enemmän ihmiset ovat kiinnostuneita kotiruuan valmistuksesta, sitä enemmän kiinnitetään myös huomiota siihen, mistä ruoka on peräisin. Luomu ja lähellä viljelty nähdään yhdyssiteenä oman ja ympäristön terveyden välillä.

Hinnan ilmoitetaan olevan ylivoimaisesti suurin syy olla ostamatta enempää luomua.

Lähes puolet pohjoismaalaisista kuluttajista uskoo, että heidän ystävänsä ja tuttunsa ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneet yhä enemmän luomuruokaa. Vaikka mielenkiinto kasvaa, ostaminen ei kasva samassa tahdissa. Hinnan ilmoitetaan olevan ylivoimaisesti suurin syy olla ostamatta enempää luomua.

Kotiravintola kerää yhteen

Pohjoismaista viikonloppuruuanlaittoa tutkittaessa selvisi, että koti on uusi ravintolatrendi. Suomalaisissa parisuhteissa on yleisintä Pohjoismaissa laittaa yhdessä ruokaa viikonloppuisin. Monet pariskunnat laittavat ruokaa yhdessä myös arkena ja välillä lapsetkin osallistuvat.

Keittiö on muuttunut juhlien huoltotiloista sosiaalisen elämän keskiöksi, jota esitellään niin vieraille kuin yhteisömedioiden kautta laajemmallekin piirille.

Suomalaiset ovat kuitenkin lähteneet tähän hieman muita pohjoismaalaisia hitaammin ja vain joka viides kutsuu ystäviä kotiinsa päivälliselle useammin kuin kerran vuodessa. Meille tutumpaa on perhepiirissä pysyttelevä keittiöni on linnani –ajattelu.

Vuoden 2007 trendeissä nähtiin näytöskeittiöitä, viimeisen päälle varusteltuja ja stailattuja tiloja, joissa ei kuitenkaan laitettu ruokaa. Nyt keittiöt on Jonssonin mukaan vahvasti otettu käyttöön ja vaikka näyttävyys on edelleen tärkeää, vielä tärkeämpää on mahduttaa mukaan useita kokkeja työskentelemään yhdessä.

Keittiön varustelu on sydämen asia etenkin foodistoille ja keittiökirurgeille.

Keittiön varustelu on sydämen asia etenkin foodistoille ja keittiökirurgeille. Nämä kaksi mielipidejohtajien lohkoa pohjoismaisten kotikokkein joukossa metsästää hyviä välineitä ja uusia valmistustapoja. Foodistat, joita on noin 8 prosenttia kuluttajista, käsittelevät ruokaa kuin muotia ja haluavat tietää kaiken ruokatrendeistä. Keittiökirurgit 12 prosentin osuudellaan keräävät erikoisempia välineitä ja pitävät laatuveitsensä terävinä.

Päivälliskutsujen isännistä ja emännistä suurimman vaikutuksen tekee raaka-aineratsastaja, food jockey, joka pystyy improvisoimaan maittavia aterioita kaapeista löytyvistä aineksista. Vaikka kaksi kolmasosaa pitää itseään hyvänä kotikokkina, kokee yli kolmasosa suorituspaineita siitä, mitä ruokaa heidän tulisi tarjota ystäville päivälliseksi.

Omaa tuotantoa

Suomalaiset arvostavat erityisesti jauhopeukaloita sekä metsästäjä-keräilijöitä. Kaksi kolmesta suomalaisesta sanoo, ettei mikään raaka-aine ole parempaa kuin itse poimittu tai saalistettu herkku. Jopa 64 prosenttia suomalaisista arvostaa leivonnan osaajaa.

Olemme kyllästyneet saamaan raaka-aineet valmiina.

Uudet metsästäjä-keräilijät pystyvät syömään ja tarjoamaan itse viljeltyjä, kerättyjä tai saalistettuja raaka-aineita. Olemme kyllästyneet saamaan raaka-aineet valmiina ja haluamme jälleen osallistua ruokamme hankkimiseen, raportissa arvioidaan.

Yli puolet suomalaisista on laittanut ruokaa itse keräämistään sienistä. Ruotsalaisista sama osuus on tehnyt hilloa tai mehua ja tanskalaiset kunnostautuvat viljelemällä omia yrttejä. Itse tehty makkara, oman maan persilja tai itse poimituista marjoista tehty hillo on viileintä ikinä.

Taikinalla toiseen maailmaan

Leipomistrendi siis vahvistuu edelleen. Ihmiset pitävät itse leivottua paitsi maukkaana, myös terveellisempänä syötävänä kuin valmiina ostettu leivonnainen. Hapanleivästä kuppikakkuihin, leipominen houkuttelee myös nuoria keittiöön, koska se kuuluu aivan toiseen maailmaan.

Ihmiset pitävät itse leivottua paitsi maukkaana, myös terveellisempänä.

Elämyksiä haetaan myös yhteisömedioiden kautta saatavasta yhteisöllisyydestä. Sosiaalisen ruuanlaiton iloa voi kokea paitsi yhdessä keittiössä, myös jakamalla tekemisiään ja syömisiään viestimissä ja seurustelemalla siellä ruuan ääressä.

Jo 36 prosenttia suomalaisista katselee ruokakuvia yhteisömedioissa useita kertoja viikossa, mutta vain joka kymmenes jakaa usein ruokakokemuksiaan. Joka neljännellä on kuitenkin jonkinlainen ruokaan liittyvä sovellus puhelimessaan. 

 Unelmia designvälineistä

Yksi trendeistä on kotilaboratorio. Korkean teknologian ammattilaislaitteisto kiinnostaa yhä useampaa. Tähän saakka vain muutama prosentti pohjoismaisista keittiöistä on sisältänyt painekeittimen, tyhjiöpakkauslaitteen tai sous vide -vesihaudekypsentimen. Joka viides on kuitenkin halunnut valmistaa ruokaa reseptillä, johon heillä ei ole tarvittavia välineitä.

Miesten tulo keittiöön saattaa näkyä varustelutrendissä.

Miesten tulo keittiöön saattaa näkyä varustelutrendissä, OBH Nordicasta myönnetään. Etenkin tarkkuuslämpömittarit ja termomikserit houkuttelevat. Joka kymmenes suomalainen unelmoi haudutuspadasta. Yli 40 prosenttia suomalaisista on jopa nähnyt unta haluamastaan, hyvännäköisestä keittiövälineestä.

Haudutuspata kertoo myös hitauden ruokatrendistä. Kun aika on rahaa ja siten luksusta, on useamman tunnin ruuanlaittosessioista tullut trendikästä. Ruotsissa on Jonssonin mukaan tavallista, että päivälliskerhoon kuuluvat käyttävät vuorotellen jopa koko päivän tarjoamansa päivällisen valmisteluun.

Ruotsalaisen konsulttiyritys Kairos Futuren tekemään trenditutkimukseen vastasi 4 200 ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Raportin tuotti keittiötarvikevalmistaja OBH Nordica. (Ruokatieto)

Julkaistu 1.9.2014.