Kala ui keväisille lautasille

Muikku, kala
Jäiden lähdettyä alkaa monien kotimaisten luonnonkalojen pyyntiaika. Muun muassa kuhasta, ahvenesta ja lahnasta valmistuvat kevään maukkaat ja terveelliset kala-ateriat. Kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen.

Kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on vain noin neljännes.

Tuontikalaa syödään yhä enemmän

Kalaa syödään noin 15 kiloa vuodessa henkeä kohden. Tästä kotimaisen kalan osuus on vain noin neljännes. Kotitaloudet käyttävät kalaan ja kalatuotteisiin neljä prosenttia ravintomenoistaan. Tilastoluvut ovat vuodelta 2011.

Viimeisten 20 vuoden aikana kalan keskimääräinen vuotuinen kulutus henkeä kohden on kasvanut muutaman kilon. Samalla kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on laskenut ja tuontikalan osuus noussut. Vielä vuonna 1999 kotimaista ja ulkomaista kalaa syötiin miltei yhtä paljon.              

Parhaiten maistuu lohi

Kotimaisista kaloista seuraavaksi suosituimmat ovat hauki, muikku ja ahven, joita syödään kutakin noin puoli kiloa vuodessa.

Suomalaisille maistuu erityisen hyvin lohi. Lohta syödään kuusi kiloa vuodessa henkeä kohden, josta kotimaisen kirjolohen osuus on yksi kilo. Kotimaisista kaloista seuraavaksi suosituimmat ovat hauki, muikku ja ahven, joita syödään kutakin noin puoli kiloa vuodessa.

Kaupallisesti pyydettyä kotimaista luonnonkalaa on kulutuksesta vain noin kilo eli alle seitsemän prosenttia kokonaiskulutuksesta. Saman verran syödään kotimaista vesiviljeltyä kalaa. Vapaa-ajalla katiskaan ja verkkoihin tarttuneet kalat muodostavat arviolta reilun kymmenyksen kokonaiskulutuksesta.

Tuontikaloista lohen jälkeen toiseksi eniten kuluu säilyketonnikalaa. Keskivertosuomalainen syö säilyketonnikalaa 1,7 kiloa vuodessa.

Kotimaisen ja ulkomaisen kalan kulutusluvut eivät ole täysin yhteismitallisia. Kotimainen kala ja tuontilohi ilmoitetaan fileepainoiksi muutettuina, kun taas osa ulkomaisten kalojen kulutusluvuista on ilmoitettu tuotepainona, eli siinä muodossa kun kala on tuotu maahan.

Työikäisille kolmannes D-vitamiinista

Kala on suomalaisille tärkeä D-vitamiinin lähde. Väestötutkimusten mukaan työikäiset saavat kalaruuista kolmanneksen kaikesta D-vitamiinista.

D-vitamiinia on eri kalalajeissa vaihtelevia määriä. Parhaita lähteitä ovat kuha, siika, silakka, lahna, muikku ja lohi. Näiden D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat sataa grammaa kohden 8 ja 25 mikrogramman välillä.

D-vitamiinipitoisuus saattaa olla samalla kalalajilla hyvinkin erilainen pyyntipaikasta ja vuodenajasta riippuen. Tuontikaloista tonnikala ja seiti eivät sisällä juuri lainkaan D-vitamiinia.

Juttusarjassa pureudutaan tilastojen taustoihin maistelemalla kauden makuja lukuina.