Luonteikas pihlajanmarja sopii syksyiseen keittiöön

Ruokatieto, pihlajanmarjoja
Syyskuu on pihlajanmarjojen keruuaikaa. Karvaaksi haukutut pihlajanmarjat jäävät suotta usein lintujen ruuaksi. Niiden hienostunut maku täydentää mainiosti monia syksyn herkkuja.

Pihlajanmarjojen happamuus johtuu niiden sisältämistä, karvaalta maistuvista parkkiaineista ja sorbiinihaposta. Marjojen karvaus kuitenkin vaihtelee – vierekkäisten puiden marjat voivat maistua aivan erilaisilta.

Vierekkäisten puiden marjat voivat maistua aivan erilaisilta.

Pihlajanmarjojen karvaus pehmenee ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Mikäli haluaa varmistaa, etteivät linnut ehdi napata marjoja ennen säiden viilentymistä, voi marjat kerätä hyvissä ajoin ja laittaa pakkaseen muutamaksi tunniksi. Sulatuksen jälkeen marjat tulee vielä ryöpätä kiehuvassa vedessä, jolloin niiden pinnalla olevat luontaiset hiivat eivät pääse pilaamaan marjaherkkuja.

Kotikokki yhdistää omenaan

Pihalajanmarja yhdistetään perinteisesti jonkin toisen, makeamman hedelmän tai marjan kanssa. Luonteva makupari pihlajalle on omena, jonka sato korjataan syksyllä samoihin aikoihin. Myös kesäkurpitsa sopii pihlajanmarjan kaveriksi.

Pihlajanmarjat voi säilöä mehuiksi, hyytelöiksi tai hilloiksi. Pihlajanmarjahyytelö tasapainottaa tumman syksyistä liha-ateriaa. Kokeile marjoja rohkeasti myös leivonnassa ja jälkiruuissa – tai valmista marjoista ihanan makea marjalikööri!

Voittaa appelsiinin

Pihlajanmarjat ovat ravintoarvoltaan marjamaailman huippua. Marjoissa on muun muassa kaksi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.

Marjoissa on myös runsaasti kuitua, A-vitamiinin esiasteita betakaroteenia, kaliumia, E-vitamiinia sekä flavonoideja.

Kotimainen, puhdas pihlajanmarja voittaakin ulkomailta tuodut supermarjat.

Kotimainen, puhdas pihlajanmarja voittaakin ulkomailta tuodut supermarjat. Kuivata marjoja talven varalle ja nauti päivittäin!

Sato vaihtelee vuosittain

Luonnossa pihlajat tuottavat marjoja vaihtelevasti, joinakin vuosina satoa tulee paljon, toisina vuosina ei lainkaan. Hyvinä vuosina teollisuus ostaa marjoja varastoon.

Pihlajanmarja ei ole kaupallisesti kovinkaan merkittävä marja, sillä ostajia on vähän. Tosin marjaa on kyselty ulkomailta myös vientiin, mutta suuremman mittaluokan keruuta ei Suomessa ole vielä järjestetty.

Vuonna 2012 pihlajanmarjaa kerättiin myyntiin noin 150 kiloa.

Vuonna 2012 pihlajanmarjaa kerättiin myyntiin noin 150 kiloa. Vertailun vuoksi puolukkaa ostettiin poimijoilta liki 9 miljoonaa kiloa. Vuosina 2010 ja 2011 tilastoihin ei merkitty yhtään myyntierää. Viimeisin huippuvuosi oli vuonna 2006, jolloin marjaa kerättiin myyntiin 52 tonnia.    

Osa marjatiloista kerää hilloissa ja mehuissa käyttämänsä pihlajanmarjat itse omilta mailtaan, jolloin sato ei näy myyntitilastoissa.

Makeapihlaja jalostettu risteyttämällä

Kauppapuutarhoihin on saatu jalostuksen myötä myös makeapihlaja, joka on pihlajan ja marja-aronian, orapihlajan, omenan tai päärynän risteytys. Makeapihlajan marjat ovat makeampia, suurempia ja tummempia kuin tavallisella pihlajalla.

Makeapihlajan viljely on vielä vähäistä Suomessa.

Makeapihlajan viljely on vielä vähäistä Suomessa. Forssan Koijärvellä makeapihlajaa viljelevä Hannu Jaakkola on yksi harvoista pihlajan viljelijöistä ja alansa edelläkävijä. Ensimmäiset pihlajat istutettiin jo vuonna 1997, ja nyt Jaakkolalla on 3 000 puuta seitsemän hehtaarin alueella.

Jaakkolan mukaan makeapihlajan jalostus- ja tuotekehitystyö on vielä kesken. Hänen yrityksensä jalostaa marjoja muun muassa hilloiksi, mehuiksi, hyytelöiksi ja kuivamarjoiksi.

Vinkki: Maista Ruokatiedon herkullista reseptiä Pihlajanmarjajäätelö ja karpalopiirakka.
 

Teksti: Ruokatieto - Silja Nousiainen
Kuva: Scandinavian Stockphoto