Maukkaat juurekset tuovat lämpöä ja pehmeyttä syksyyn

Iltojen pimetessä maistuvat samettiset keitot ja höyryävät pataruuat. Lempeät juurekset höystävät mainiosti näitä ruokia. Porkkana, lanttu ja punajuuri ovat monille tuttuja, mutta oletko jo maistanut maa-artisokkaa, mustajuurta tai juuriselleriä? Ne ovat syksyn kausiruokaa parhaimmillaan!

Avomaanvihannesten satokiloista yli puolet tulee juureksista. Juuresten viljely on vähentynyt Suomessa EU-jäsenyyden jälkeen. Esimerkiksi lantun viljelyala on puoliintunut alle 400 hehtaariin ja nauriin alle 80 hehtaariin.

Juuresten kysyntä on pienentynyt, sillä kuluttajat suosivat helppokäyttöisiä vihanneksia, kuten ruukkusalaatteja.

Viljelyn lisäksi myös juuresten kysyntä on pienentynyt, sillä kuluttajat suosivat helppokäyttöisiä vihanneksia, kuten ruukkusalaatteja.

Porkkana on peltojen kuningatar

Muiden juuresten satomäärät jäävät kauas porkkanasta. Porkkanan sato oli viime vuonna liki 56 000 tonnia. Tuotantomäärältään seuraavaksi suurin juures oli punajuuri, jonka sato oli miltei 10 000 tonnia. Vertailun vuoksi palsternakkaa viljeltiin noin 1 100 ja mukulaselleriä 27 tonnia.

Juuresten kulutuksesta on julkaistu viimeksi tietoja vuonna 2008 Kotimaiset kasvikset ry:n kokoamassa Kasvistaseessa. Silloin juuresten osuus vihannesten kokonaiskulutuksesta oli viidennes.

Eniten syötiin porkkanaa, reilu kahdeksan kiloa henkeä kohden. Lanttua syötiin vuosittain hieman yli kilo ja muita juureksia vain joitain kymmeniä grammoja henkeä kohden.

Juureksia viljellään suoraan pakkaseen

Juurekset ovat merkittäviä sopimustuotantokasveja eli suuri osa niistä myydään suoraan teollisuuteen tai pakastukseen. Esimerkiksi punajuuren sadosta 70 prosenttia on sopimustuotantoa. Punajuuren viljely on myös hyvin keskittynyttä, sillä Satakunnassa viljellään liki 90 prosenttia kaikesta punajuuresta. 

Satakunnassa viljellään liki 90 prosenttia kaikesta punajuuresta.

Varsinaissuomalaisessa Vehmaan kunnassa viljellään puolestaan lähes kaikki suomalaiset piparjuuret. Piparjuuri on vanha mauste- ja lääkekasvi, jota käytetään pienissä määrissä maustamaan ruokaa.

Perinteet velvoittavat, sillä piparjuurta on viljelty pitäjässä 1600-luvulta lähtien, kertoo Mika Knaapi, yksi alueen kolmesta piparjuuren viljelijästä.

Kotimainen maa-artisokka korjataan käsityönä

Piparjuuren lisäksi Mika Knaapi viljelee myös vaativaa maa-artisokkaa, jolle on nykyään paljon kysyntää. Kotimaisen maa-artisokan satotasoissa jäädään selvästi muuta Eurooppaa jälkeen. Maa-artisokka nostetaan vasta myöhään syksyllä. Kosteat olosuhteet hankaloittavat usein korjuuta, joka tehdään pääosin käsityönä.

– Suomalainen maa-artisokka ei pystykään kilpailemaan hinnassa eurooppalaisen, koneellisesti nostetun juureksen kanssa, Knaapi selittää.

Tarjontaa voidaan tasata korjaamalla osa maa-artisokasta vasta keväällä.

Kotimaisen maa-artisokan tarjontaa heikentää myös sen heikko säilyminen. Syksyllä nostettu maa-artisokka säilyy varastoissa tammikuulle saakka. Tarjontaa voidaan tasata korjaamalla osa maa-artisokasta vasta keväällä.

Vaihtelua lautaselle – kokeile näitä!

Maa-artisokka ja mustajuuri ovat elegantteja juureksia, jotka ovat parhaimmillaan yksinkertaisissa ruuissa, joissa niiden herkät aromit pääsevät oikeuksiinsa. Maa-artisokassa voi maistaa pähkinän ja savua, ja siitä saa aistillisen sosekeiton.

Maa-artisokka ja mustajuuri ovat elegantteja juureksia, jotka ovat parhaimmillaan yksinkertaisissa ruuissa.

Artisokkaa maultaan muistuttavan mustajuuren voi tarjota esimerkiksi parsan tapaan, kokonaisena ja keitettynä.

Porkkanan sukulainen palsternakka mielletään usein keittojuurekseksi, mutta sen mieto ja makea maku taipuu myös moneen muuhun ruokaan. Soseuta palsternakka lempeäksi sosekeitoksi tai paahda uunissa muiden juuresten kanssa. 

Mukula- eli juuriselleriä on voimakkaan makuinen juures, jota käytetään perinteisesti raasteena Waldorfin salaattiin. Juuriselleri maustaa hienosti monia lämpimiä ruokia, sillä kypsentäminen pyöristää juurisellerin makua.

Teksti: Silja Nousiainen
Kuva: Jussi Ulkuniemi
Julkaistu: 22.10.2013