Leipä kuuluu niin arkisille kuin juhlaville aterioille

Ruokavisa, Ruokatieto, erilaiset viljatuotteet, kuva Jussi Ulkuniemi
Leipä on aina ollut tärkeä osa suomalaista ruokavaliota. Leivän leivonnan tavat ja trendit elävät ajassa, mutta sen terveellisyys, kuitupitoisuus ja hyvä maku ovat pääroolissa läpi vuosien.

Valtakunnallista Leipäviikkoa vietetään vuosittain syyskuussa viikolla 37. Kampanja vietti vuonna 2014 jo 50-vuotisjuhlaansa teemalla ”Hyvät ja herkulliset asiat säilyvät vuosikymmenestä toiseen”.

Leipäviljassa Suomi olikin vuonna 2013 jopa 115-prosenttisesti omavarainen.

Leipäviljassa Suomi olikin vuonna 2013 jopa 115-prosenttisesti omavarainen. Niin vehnää kuin ruista sekä viedään että tuodaan oman kulutuksen lisäksi. Suomessa ei eurooppalaisessa valossa syödä viljoja erityisen runsaasti, sillä 80 kilolla asukasta kohden vuodessa jäämme reippaasti jälkeen EU:n keskimääräisestä 125 kilon annoksesta.

Täysjyvää päivittäin

Leivän terveellisyys puhutti jo 60-luvulla, tietää Leipätiedotus. Jo tuolloin Suomessa tiedettiin kuidun merkitys ja leivän hyvä ravintoarvo.

”Kevyesti leivällä”

80-luvulla kuluttajia alkoivat kiinnostaa kuntoiluun ja painonhallintaan liittyvät asiat ja syntyi iskulause ”Kevyesti leivällä”. 90-luvulla olivat vahvasti esillä ravitsemusteemat, kuten rukiin terveellisyys, kuidut ja myös hiilihydraatit.

Nyt tiedetään, että täysjyväviljalla ja viljan kuiduilla on vahva yhteys muun muassa hyvään sydänterveyteen, painonhallintaan ja suolen toimintaan. Niinpä tuoreissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissakin on päädytty suosittelemaan täysjyväviljaa.

Suosituksessa todetaan: Vähäsuolaista täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita on suositeltavaa syödä päivittäin. Kuiduntarve ei suomalaisilla täyty, ravintokuitua tulisi saada 3 grammaa per megajoule energiaa, mutta naiset pääsevät 2,9 ja miehet 2,4 grammaan. Tärkein kuidun lähde molemmilla on leipävilja, josta naiset saavat 52 ja miehet 61 prosenttia kuidunsaannistaan.

Vehnäviipaleista takaisin limppuun

Perinteiset limput ja reikäleivät ovat saaneet rinnalleen nykyaikana suosituimmat palaleivät. Erilaiset buumit ovat tuoneet yllättäviäkin innovaatioita, kuten hetken markkinoilla käväisseet karppausleivät.

- Nyt voi jo onneksi todeta, että kansa on tullut järkiinsä ja palannut kunnon leivän pariin, kommentoi Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen.

Trendikkäät siemenet ja jyvät maustavat monia leipiä. 

Ruokaperinteeseen palataan nyt ahkerasti, kun yhä useammat haluavat ostaa perinteistä 100 % ruisleipää. Trendikkäät siemenet ja jyvät maustavat monia leipiä. Vaihtelua leipien makuun haetaan myös vaikkapa oliiveista, sipulista, aurinkokuivatuista tomaateista tai karpaloista.

Pienet maatila- ja kaupunkileipomot sekä kauppojen omat jauholeipomot ovat kääntäneet leivonnan keskittymisen trendiä. Monissa ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissakin leipä leivotaan jälleen paikanpäällä. Vuonna 2013 valmistuneessa Popsi paikallista –selvityksessä suomalaisten eniten suosimia lähialueen ruokia ovat lähileipomon leivät.

 

Teksti: Laura Lounasheimo
Kuva: Ruokatieto/Jussi Ulkuniemi