Nykypäivä rakentuu historian päälle

Suomalaiset ovat hankkineet ruuan hyvin pitkään omilta pelloilta, maatilkuilta tai lähialueiden maatiloilta ja pienistä kaupoista. Vasta 1960-luvulla ruokaa ryhdyttiin ostamaan pääasiassa kaupoista.

Ruokaa omasta takaa

Suomalaisten ruoka on aina ollut yksinkertaista, mutta ravitsevaa, sillä sen voimalla on pitänyt jaksaa tehdä raskaitakin töitä. Ihmiset ovat metsästäneet, kalastaneet ja marjastaneet sekä pitäneet kotieläimiä, mikäli se vaan on ollut mahdollista.

Maaseudulla syötiin ennen kaupunkilaisia vaatimattomammin, mutta nykyään erot ovat tasoittuneet. Ennen perheiden varallisuus kuitenkin näkyi esimerkiksi siinä, miten paljon syötiin lihaa ja makkaraa. Köyhemmissä perheissä lihaa käytettiin hyvin harvoin. Makkara oli vielä 1960-luvulla korkeamman elintason mittari.

Niin maalla kuin kaupungissa on viikonloppuisin ja juhlapyhinä aina haluttu syödä paremmin, vaikka edellytykset eivät ole olleet ehkä parhaimmat: Suomessa on ollut nälänhätä 1800-luvun lopussa, kansalaissota 1917 - 1918 ja sota vuosina 1939 - 1945. Sota-aikana jouduttiin jonkin aikaa säännöstelemään ruokaa, että sitä olisi riittänyt kaikille. Sota-aikanakin haluttiin kuitenkin juhlistaa merkkipäiviä ja juhlapyhiä, mutta toki vaatimattomammissa merkeissä.

Sodan jälkeen lähes ympäri Suomea asutettiin karjalaisia evakkoja, jotka toivat omat ruokaperinteensä uusille kotipaikoilleen. Läntinen ja itäinen ruokakulttuuri alkoivat sekoittumaan. Nykyään esimerkiksi karjalanpaisti ja -piirakat ovat tunnetuimpia suomalaisia ruokia.

Mitä syötiin?

Yksi suomalaisten ruokien perusraaka-aineista on peruna. Perunan käyttö yleistyi Suomessa 1700-luvulla. Sitä ennen käytettiin yleisesti lanttua ja naurista. Tuhansien järvien maassa on aina käytetty paljon kalaa sekä laajoilla metsäalueilla on metsästetty erilaisia riistaeläimiä. Näitä perusraaka-aineita on aina ollut saatavilla ja ne ovat taanneet suomalaisille ravintoa hädänkin hetkillä.

Suomalaiset ovat aina omaksuneet ruokakulttuuriinsa ulkomaisia vaikutteita. Aikoinaan niitä hankittiin Ruotsin ja Venäjän hoveista ja nyt myöhemmin pitsat, kebabit ja pastat ovat vaikuttaneet ruokatottumuksiimme.