Luomusanasto

Tälle sivulle on koottuna tiivistetysti tukisanastoa ohjaajalle.

LUONNON MONIMUOTOISUUS

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa lajien runsautta ja monipuolisuutta. Se näkyy luomuviljelyssä esimerkiksi niin, että luomupellolta löytyy runsaasti hyödyllisiä pieneliöitä.

Luomuviljelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen perustuvat siihen, että luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, noudatetaan viljelykiertoa sekä karjatiloilla edellytetään laiduntamista. Luomupelloilla on enemmän lajeja kuin tavanomaisesti viljellyiltä pelloilta.

 

LUONNONMUKAINEN KASVINSUOJELU

Luomuviljelyssä on omat menetelmät torjua rikkakasveja sekä kasvitauteja ja tuholaisia. Pääpaino on ongelmien ehkäisyssä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Luomupellolla ei käytetä keinotekoisia torjunta-aineita. Kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan luomutiloilla viljelykierron, kestävien lajikkeiden, luontaisten vihollisten tai biologisten torjunta-aineiden avulla. Rikkakasveja pidetään kurissa viljelykierrolla, harauksilla ja rikkakasvien liekityksellä.

 

VUOROVILJELY

Vuoroviljelyllä tarkoitetaan sitä, että viljelylohkolla viljellään vuorotellen eri kasveja, esimerkiksi ensimmäisenä vuonna kauraa, toisena vuonna apilaa ja kolmantena vuonna perunaa.

Vuoroviljely estää tuholaiskasvustojen pesiytymistä lohkoille. Vuoroviljelyn ansiosta myös pellon ravinteet riittävät paljon pidemmäksi aikaa, koska ainainen saman kasvin viljeleminen köyhdyttää maata.

Monipuolinen vuoroviljely pitää maan hyvässä kunnossa.

Monokulttuuri, jossa viljeltävä kasvi on vuodesta toiseen sama, heikentää maan kasvukuntoa muun muassa lisäämällä taudinaiheuttajia.

 

TUHOLAISTEN LUONTAISET VIHOLLISET

Luomuviljelijä ei käytä tuholaisten torjuntaan keinotekoisia torjunta-aineita. Luonnossa on paljon eläimiä, jotka käyttävät ruokanaan kasvien tuholaisia ja näin ne auttavat maanviljelijää tuholaisten torjunnassa.

Pikkulinnut syövät tuholaisia. Niiden viihtymistä auttaa pensaikkojen säilyttäminen pesimäpaikoiksi ja pönttöjen rakentaminen. Sammakot ja sisiliskot tarvitsevat suojaisia paikkoja, kuten lammikoita ja kiviraunioita.

Useat hyödylliset hyönteiset, kuten loispistiäiset, leppäkertut, harsokorennot ja petoluteet, saavat tarvitsemaansa ravintoa kukkivista yksi- ja monivuotisista luonnonkasveista. Luomupeltojen lähistöllä olevat luonnonvaraiset niitty- ja ketoalueet parantavat niiden viihtymistä. Myös maaperässä on tautien ja tuholaisten torjunnan kannalta tärkeitä hyötyeliöitä.

 

LANNOITUS LUOMUTILALLA

Luomutiloilla ei käytetä keinolannoitteita. Ravinteet lisätään eloperäisessä muodossa eli karjanlantana, kompostina tai viherlannoituksena eli kyntämällä palkokasvipitoinen kasvusto maahan lannoitteeksi.

Luomuviljelyssä käytettävä eloperäinen lannoitus ylläpitää maassa monipuolista pieneliöstöä.

Runsas maaperäeliöstö on tarpeen luomuviljelyssä.

Kasvit eivät nimittäin pysty sellaisenaan käyttämään eloperäisen lannoituksen sisältämiä ravinteita. Pieneliöt sen sijaan pystyvät käyttämään niitä ja edelleen muuttamaan niitä sellaiseen muotoon, että ne ovat kasveille käyttökelpoisia.

Pieneliöt myös parantavat maan rakennetta. Etenkin kastemadot jättävät maahan käytäviä, jotka toimivat maan ilma- ja vesivarastoina. Jos todetaan, että jotakin ravinnetta on liian vähän, pelloille voidaan lisätä luonnosta peräisin olevia kivennäisjauheita.

 

KOMPOSTI

Kompostoinnissa pieneliöt lahottavat luonnosta peräisin olevan lahoavan kompostiaineksen muhevaksi mullaksi.

Komposti on onnistunut, kun pieneliöillä on hyvät oltavat: sopivaa ruokaa, ilmaa, vettä ja lämpöä. Kompostointiin soveltuu erinomaisen hyvin maatilan eläinten lanta, koska kompostointi parantaa lannan käyttöominaisuuksia monin tavoin.

 

JUURINYSTYRÄT

Luomuviljelyssä suositaan palkokasveja, kuten apilaa, hernettä ja virnaa. Apiloiden ja muiden palkokasvien juurissa on juurinystyröitä, joissa elää Rhizobium-bakteereja. Ne pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä sellaiseen muotoon, että kasvit voivat käyttää sitä.

Tämä biologinen typensidonta on olennaista luomuviljelyssä, koska lannoitetahtaissa valmistettuja ravinneseoksia ei luomuviljelyssä saa käyttää.

Typpi on kasveille tärkeä ravinne.

 

LUOMUELÄIN

Luomueläimeksi synnytään ja luonnonmukaista tuotantoa noudatetaan koko eliniän ajan. Ainoastaan laumaa perustettaessa ja kotieläintilan siirtyessä luomuun tavanomaiset eläimet muuttuvat luomueläimiksi siirtymäajan kuluessa.

Siirtymäajan pituus on eläinlajikohtainen ja vaihtelee siipikarjan kuudesta viikosta nautojen vuoden pituiseen siirtymäkauteen. 

Luomueläin syö luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa ja sitä hoidetaan luonnonmukaisella tavalla.

 

LAJINMUKAINEN KÄYTTÄYTYMINEN

Luomueläimiä hoidetaan siten, että ne voivat käyttäytyä lajilleen tyypillisesti. Eli, eläimillä tulee olla riittävästi tilaa seisoa luonnollisessa asennossa, kääntyä ympäri ja asettua helposti makuulle. Eläimiä ei saa kytkeä eikä pitää häkeissä, jotka estävät liikkumisen.

Eläimillä on myös oltava mahdollisuus hoitaa itseään ja tehdä muita lajilleen luonnollisia liikkeitä. Esimerkiksi luomukanalassa tulee olla orsia ja sikojen tulee päästä tonkimaan. Kasvatusolosuhteet tulee myös järjestää niin, että eläimet voivat muodostaa lajilleen tyypillisiä laumoja.

Luomueläinten tulee päästä laitumelle tai ulkotarhaan aina kun se säiden ja eläinten kunnon kannalta on mahdollista. Laidunkauden lisäksi luomueläimet ulkoilevat myös talvella. Tätä varten luomutiloille rakennetaan erityisiä jaloittelutarhoja.

 

VIERIHOITO

Lisääntyminen ja jälkeläisten hoito tapahtuvat luomussa mahdollisimman luonnollisesti. Vierihoito tarkoittaa sitä, että vasikka saa olla emänsä vierellä mahdollisimman paljon heti syntymänsä jälkeen. Kun lehmä on poikinut, emo ja vasikka ovat yhdessä ainakin viisi päivää.

Vasikka imee omassa tahdissaan emon ravitsevaa ternimaitoa. Luomuvasikka saa juoda lehmänmaitoa 3 kuukauden ikäiseksi. Vuorokauden aikana vasikka voi imeä jopa 10 litraa maitoa!

 

LUOMUTUOTE

EU:n luomuasetuksen mukaan sanoja luomu, luonnonmukaisesti tuotettu tai muita tähän viittaavia ilmaisuja kuten bio, eko, ekologinen, biologinen saa käyttää tuotteen nimessä vain, jos sen maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95 prosenttia on luonnonmukaisesti tuotettu.

Tuotteessa saa käyttää enintään 5 prosenttia sellaisia tavanomaisesti tuotettuja raaka-aineita, joita ei toistaiseksi ole saatavana luomuna. Periaatteena on, että luonnonmukaisesti tuotettuna saatavilla olevaa raaka-aineitta ei saa korvata tavanomaisesti tuotetulla. 

Kaikissa luomutuotteisssa tulee olla valvontayksikön tunnus. Suomessa valvontaviranomaisen tunnus on muotoa:

  • Alkutuotteissa: FI-A-000 tai FI-EKO-A-000 (numerosarja lopussa vaihtelee kertoen luomuvalvontaa suorittavan TE-keskuksen)
  • Jalostetuissa elintarvikkeissa: FI-B tai FI-EKO-B
  • Alkoholituotteissa: FI-C tai FI-EKO-C

Eri maiden valvontatunnuksien muoto vaihtelee. Elintarvikevirastosta saa tiedon eri maiden luomuvalvontatunnuksista. 

Lisäksi luomutuotteissa voi olla vapaaehtoisia luomumerkkejä. Merkkejä on useita, ja niiden väliset erot ovat jossain määrin vaikeaselkoisia.

Erilaisista merkeistä huolimatta kaikki luomutuotteet täyttävät kuitenkin EU:n luomuasetuksen määrittelevät vaatimukset.

 

LUOMUMERKKI -AURINKOMERKKI

Luomu - valvottua tuotantoa -merkki on viranomaisen valvontamerkki, joka takaa että merkityn elintarvikkeen maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95% on tuotettu luonnonmukaisesti. Merkin käyttö on vapaaehtoista ja maksutonta. 

Aurinkomerkki myös helpottaa kuluttajaa tunnistamaan luomutuotteet kaupassa. Aurinkomerkki ei kuitenkaan kerro luomutuotteen alkuperämaata eli Aurinkomerkityt tuotteet eivät aina ole välttämättä kotimaisia.

 

LUOMUVALVONTA

Luomun tuotantoketjua valvotaan maatiloilta aina viimeisen pakkausvaiheeseen saakka. Kaikki ketjun toimijat sitoutuvat noudattamaan luomun tuotantoehtoja ja rekisteröityvät luomuvalvontaan.

Ennen toiminnan aloittamista suoritetaan alkutarkastus ja sen jälkeen maatiloja ja luomuelintarvikkeita valmistavia, pakkaavia ja maahan tuovia sekä luomutuotteita kerääviä yrityksiä valvotaan vuosittaisin tarkastuskäynnein.

Ruokatieto, Luomukanala, Silja Nousiainen