Kasvikset

Kasvitieteellisen määritelmän mukaan kasviksilla tarkoitetaan ravintona käytettäviä meheviä kasvinosia. Erilaiset vihannekset, juurekset, peruna, marjat, hedelmät ja sienet ovat kaikki kasviksia.

Kasvisten tuotanto Suomessa

Kasvisten tuotantoa Suomessa rajoittavat lyhyt kasvukausi ja sääolosuhteet. Kasvuolosuhteet ovat muuten hyvät, sillä puhdas maaperä, vesi ja ilma sekä valoisa kesä ja viileät kesäyöt vaikuttavat kasvien makuun suotuisasti. Koska talvi on pitkä ja kylmä, kasvitauteja ja tuhoeläimiä on vähemmän ja siten kasvinsuojelu - eli torjunta-aineiden käyttö on vähäisempää kuin maissa, joissa talvi on lyhyt ja leuto. Suomalaisissa kasviksissa on hyvin vähän torjunta-ainejäämiä.

Viljelijät ja tuottajat tekevät usein sopimukset kauppaan sekä elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi tarvittavien kasvisten tuottamisesta. Avomaalla viljellään esim. perunaa, juureksia, kaaleja ja sipuleja. Kasvihuonevihanneksina viljellään tomaattia, kurkkua, salaatteja, yrttejä ja sieniä. Monet harrastelijaviljelijät viljelevät kotipuutarhoissaan kasviksia omaan käyttöönsä. Suomessa tuotetut kasvikset eivät kuitenkaan riitä, vaan kasviksia tuodaan talvikuukausina ulkomailta.

Kasvisten sesonkikalenteri auttaa valitsemaan kasviksia sesongin mukaan!

Kasvisvalikoima kaupoissa

Kaupoissa on runsas valikoima kasviksia ympäri vuoden: tuoreena sekä erilaisina jalosteina: pakasteina, kuivattuna ja säilykkeinä. Tuoretuotteet ovat hyvälaatuisia, sillä suurin osa kasviksista on EU-määräysten mukaisesti luokiteltuja. Kasviserän on täytettävä laatuvaatimukset koko kaupankäynnin ajan.

Elintarvikeliikkeiden lisäksi kasviksia voi ostaa toreilta ja suoramyyntitiloilta. Tuorekasviksia myydään myymälöiden hevi -osastoilla. Hyvin varustetuissa myymälöissä vihannestiskit ovat houkuttelevan värikkäitä, vihannekset tuoreita ja raikkaita.

Vihannesten valikoimat ovat parhaimmillaan kesällä ja syksyllä, kun sekä avomaa- että kasvihuonetuotanto on runsasta. Talvella myynnissä on enemmän ulkomailla tuotettuja kasviksia.

Peruna

Perunalajikkeita on lukuisia. Perunoita on myynnissä ympäri vuoden. Tutuimpia ja eniten myytyjä ovat Pito, Siikli, Matilda ja punakuorinen Rosamunda.

Peruna on perusruokaa. Sitä käytetään keitettynä, paistettuna, soseena, uuniperunoina ja monella muulla tavalla valmistettuna pääruokien lisäkkeeksi. Siitä valmistetaan keittoja, laatikkoruokia ja käytetään leivonnassa esim. perunapiirakoissa ja perunarieskoissa. Peruna käy myös makeisiin piirakkataikinoihin.

Menikö muusi liisteriksi vai hajosivatko keittoruuan perunat soseeksi?

Väritunnisteen avulla voit varmistaa oikean perunan valinnan kuhunkin ruokaan. Käytännössä väritunniste toimii samalla tavoin kuin maitopurkkien väri: pakkauksen väri kertoo tuotteen ominaisuuksista. Samaa lajiketta voi olla pakattuna esimerkiksi niin keltaisessa kuin punaisessakin pussissa.

Perunan värikoodit
Punainen Jauhoiset perunat. Sopivat esimerkiksi perunasoseeseen ja uuniperunoiksi.
Keltainen Yleisperuna. Sopii käytettäväksi kaikissa ruoissa.
Vihreä Kiinteämaltoiset perunat. Sopivat keittoihin, salaatteihin sekä keitinperunoiksi.
Musta Puikulaperunat. Sopivat juhlaruokiin, mutta myös jauhoistn perunoiden lailla perunasoseisiin sekä uuniperunoiksi.

Kasvukauden aikaiset olosuhteet vaikuttavat lajikkeiden jauhoisuuteen. Perunanviljelijät määrittävät keittokokeen ja tärkkelysmittauksen avulla kunkin perunaerän käyttösuosituksen.

Juurekset

Suomalaisista juureksista porkkanoita, lanttuja ja punajuuria saa kevääseen asti kotimaisina. Porkkanasta ja lantusta voi valmistaa erinomaisia raasteita, ne sopivat pataruokiin, keitettynä pääruuan lisäkkeiksi ja laatikkoruokiin. Punajuurta syödään säilöttynä ja salaateissa sekä käytetään erilaisten ruokien valmistukseen.

Nauris, retiisi ja retikka ovat kesäherkkuja, jotka maistuvat sellaisenaan tai erilaisissa salaateissa. Mukulaselleriä ja palsternakkaa käytetään usein liemivihanneksina, maa-artisokkaa voi käyttää perunan tavoin, mustajuurta keitettynä porkkanan tapaan, piparjuurta ja inkivääriä käytetään maustamiseen.

Kaalit

Kaaleja on monenlaisia: valko- ja punakaali, kurttu- eli savoijinkaali, kiinankaali, paksoi, kukka-, parsa-, lehti-, kyssä- ja ruusukaali.

Kaaleista valmistetaan raasteita, salaatteja, keittoja, kääryleitä ja laatikkoruokia. Niitä käytetään keitettynä myös pääruuan lisäkkeinä. Valkokaalista valmistetaan hapankaalia maitohappokäymisen avulla.

Sipulit

Sipuleja on erilaisia: keltasipuli eli kepasipuli on yleisin, muita ovat mm. puna-, hillo-, jätti-, salotti-, ryväs-, valko-, purjo-, salaatti-, ruoho- ja kiinansipuli.

Sipuleita käytetään ruuan maustamiseen, salaattiaineksina, ruuan lisäkkeinä ja keitoissa.

Salaatit

Salaattivalikoima on runsas, mutta vaihtelee vuodenajan mukaan: pehmeä ja rapea keräsalaatti, tammenlehvä-, batavia-, Rucola-, endiivi- ja ruukkusalaatit, salaatti- ja punasikuri sekä harvinaisemmat sidesalaatti ja vuonankaali.

Salaatteja käytetään kasvissalaattien ainesosana, sellaisenaan voileivän päällä ja ruokien koristeluun.

Tomaatit

Tomaatteja on olemassa useita lajikkeita. Tavallisen tomaatin lisäksi on suuria pihvitomaatteja ja pienen pieniä kirsikkatomaatteja. Kotimainen erikoisuus on terttutomaatti. Punaisen tomaatin lisäksi viljellään myös keltaisia ja oransseja lajikkeita.

Tomaatit sopivat syötäväksi sellaisenaan, salaatteihin ja erilaisten ruokien valmistukseen. Tomaateista valmistetaan tomaattisoseita, - ketsuppia ja -säilykkeitä.

Kurkut

Kurkkuja on kahdenlaisia. Pitkiä kasvihuonekurkkuja, joita nykyisin viljellään Suomessa keinovalon turvin ympäri vuoden sekä lyhyitä avomaankurkkuja, joita kasvatetaan nimensa mukaisesti myös avomaalla. Avomaankurkun paras sesonki on syyskesällä, jolloin niitä säilötään niin elintarviketeollisuudessa kuin kotikeittiöissä.

Kurkkua syödään salaateissa ja voileivän päällä, mutta se sopii hyvin myös kylmien ja lämpimien keittojen valmistukseen.

Paprikat

Paprikoita on kahta päälajia: miedon makuista vihannespaprikaa ja voimakkaamman makuista maustepaprikaa. Vihannespaprikat ovat väriltään punaisia, keltaisia, oransseja, vihreitä ja joskus tumman violetteja.

Paprikoita käytetään tuoreena ja ruuanvalmistuksessa sitä voi käyttää salaatteihin, pataruokiin ja erilaisin täyttein täytettynä.

Palkokasvit

Palkokasveja ovat silpoydinherne, sokeriherne ja pavut, joita saa tuoreena kesäaikaan. Herneitä syödään tuoreena sellaisenaan, keitettynä, salaateissa sekä ruokien valmistuksessa.

Pavut yleensä keitetään ja käytetään sitten lisäkkeenä tai salaateissa ja ruuanvalmistukseen.

Suomessa pisimpään viljelty papulaji on härkäpapu eli peltopapu. Aivan nuorina, kun härkäpavun palot ovat pikkusormen kokoisia, ne voidaan syödä palkoineen. Täysikasvuisina härkäpavusta vain pavut keitetään.

Kurpitsat

Kesäkurpitsa eli zuccini on noin puolen kilon painoinen, väriltään vihreä, keltainen tai kirjava. Kesäkurpitsaa voi raastaa tai kuutioida salaatteihin ja käyttää keittoihin, patoihin ja muhennoksiin.

Syksyisin myymälöissä on suurempia, pitkiä tai pallomaisia kurpitsoja, joista valmistetaan kurpitsasäilykkeitä.

Munakoiso on pitkänomainen, tummanvioletti ja kiiltävä hedelmä, josta voi valmistaa pata- ja laatikkoruokia sekä paistaa tai grillata viipaleina.

Melonit

Meloneja on kaksi pääryhmää: vesimelonit ja sokerimelonit. Sokerimeloneja ovat hunajamelonit, verkkomelonit, cantalup-melonit sekä ogen- ja galliamelonit. Venäjältä tuotavaa vesimelonia nimitetään arbuusiksi. Melonit nautitaan sellaisenaan viipaleina tai käytetään salaatteihin ja jälkiruokiin.

Fenkoli ja selleri

Salaattifenkoli on nyrkinkokoinen, pullea lehtikantakimppu, joka maistuu vähän makealta ja anismaiselta. Lehtisellerissä on mehevät ja paksut lehtiruodit ja se on maultaan miedompi kuin mukulaselleri. Salaaattifenkolia ja lehtiselleriä voi käyttää salaatteihin, keittoihin, patoihin ja kuorrutuksiin.

Parsa

Parsa on kevätherkku, jota on saatavana kahdenlaista: valkoista, mullan alla kasvanutta ja vihreää, joka on kasvanut maan pinnalla. Parsaa käytetään keitettynä voin tai maustekastikkeen kera. Parsasta tehdään keittoja, piirakoita ja salaatteja.

Latva-artisokka

Latva-artisokasta käytetään nupulla oleva kukkamykeröt, jotka keitetään ja nautitaan sitruunalla maustetun voin kanssa.

Maissi

Maissin tähkät ovat n. 20 cm pitkiä ja keltaisia. Yleensä maissintähkät keitetään kokonaisina suolavedessä tai esim. grillataan paloiteltuna.

Pinaatti ja mangoldi

Pinaatti on tummanvihreä, pehmeälehtinen vihannes, jota ei paljon myydä tuoreena, koska se ei pehmeälehtisenä kestä kaupassa esillä olemista. Pinaattia käytetään muhennoksiin ja kastikkeisiin tai haudutetaan lisäkkeeksi. Mangoldi eli lehtijuurikkaasta käytetään pinaatin tai parsan tavoin.

Raparperi

Raparperi on kotoinen vihanneksemme, joka pehmeäruotisena on herkullisimmillaan keväällä. Raparperista tehdään keittoja, kiisseleitä, hilloa, mehua sekä käytetään leivonnassa. Raparperihilloke maistuu myös suolaisten ruokien lisukkeena.

Yrtit

Tuttujen maustevihannesten, tillin ja persiljan lisäksi myydään monenlaisia tuoreyrttejä. Suosituimpia näistä ovat basilika, oregano, rosmariini, minttu, korianteri ja timjami. Kasvihuoneessa kasvatettuja ruukkuyrttejä on myynnissä läpi vuoden ja kesäaikaan saa myös avomaalla kasvatettuja. Maustevihanneksia ja yrttejä käytetään ruuan maustamiseen ja ruokien koristamiseen.

Sienet

Viljeltyjä sieniä ovat herkkusieni, siitake ja osterivinokas. Niitä myydään kuluttajapakkauksiin pakattuina tuoreena.

Kauppasienillä tarkoitetaan Kauppa- ja teollisuusministeriön myytäväksi hyväksymiä ruokasieniä. Vain kauppasieniksi hyväksyttyjä sieniä voi myydä. Keltavahveroita eli kanttarelleja on myynnissä loppukesästä ja suppilovahveroita myöhemmin syksyllä.

Sieniä voidaan käyttää monipuolisesti ruuanvalmistuksessa. Ne sopivat pataruokiin, keittoihin, kastikkeisiin, muhennoksiin, piirakoihin, pitsoihin jne. Viljeltyjä herkkusieniä voi käyttää sellaisenaankin salaatteihin ja ne sopivat hyvin myös marinoitaviksi.

Kasvisvalmisteet

Tuoreiden kasvisten ohella kauppojen valikoimissa on kasvispakasteita, kuivattuja kasviksia ja kasvissäilykkeitä ja muita jatkojalosteita, esim. erilaisia idätettyjä tuotteita - ituja ja myös valmisruokia.

Pakasteet

Suosittuja kasvispakasteita ovat herneet, pavut, porkkanakuutiot, kukkakaalilohkot, erilaiset vihannessekoitukset ja keittojuurekset. Pinaattia käytetään paljon pakasteena.

Elintarviketeollisuudessa tasakokoisiksi, pieniksi paloiksi paloitellut kasvikset ryöpätään eli esikeitetään ja pakastetaan nopeasti. Näin kasvisten rakenne ja ravintoarvot säilyvät mahdollisimman korkealaatuisina ja kypsytysaika ruokaa valmistettaessa on hyvin lyhyt.

Kuivatut kasvikset

Kuivatuista kasviksista tutuin on kuivattu herne, kotoisen hernekeiton raaka-aine. Ulkomaisia, kuivattuja papuja on monenlaisia ja -muotoisia. Kuivattujen yrttimausteiden ja maustevihanneksien valikoima on laaja. Myös joitakin liemijuureksia on saatavana kuivattuna samoin sellaisenaankin nautittavaksi sopivia porkkanalastuja sekä erilaisia kasvispohjaisia keittojauhelaatuja.

Kasvissäilykkeet

Kaupoissa on runsaasti kasviksista valmistettuja täys- ja puolisäilykkeitä. Kasvissäilykkeitä valmistetaan esim. herneistä, pavuista, parsasta, uusista perunoista, kuorituista tomaateista, paprikasta ja sienistä. Tuotteet ovat yleensä peltipurkkiin pakattuja, steriloituja täyssäilykkeitä, joissa nesteenä on mieto suolaliemi.

Sokeri-etikkaliemeen säilöttyjä tuotteita ovat etikka- ja herkkukurkut, punajuuret, kurpitsakuutiot, hillosipulit ja erilaiset pikkelsit.

Valmisruuat

Elintarviketeollisuudessa valmistetaan eineksiä myös kasviksista, esim. kasvislasagne, herkkusienikeitto, pinaattiletut jne. Valmista, eri tavoin maustettua hapankaalia voi myös ostaa kuluttajapakkaukseen pakattuna. Hapankaali on maitohappokäymisellä valmistettu, hyvin säilyvä tuote, jonka säilyvyys kuluttajapakkaukseen pakattuna on kuitenkin rajattu.

Erilaisista pavuista ja sinimailasen jyvistä idätettyjä ituja myydään kuluttajapakkauksissa. Niiden säilyvyys on vain muutamia päiviä.