Suotuisa kasvupaikka

Eri kasveille sopivat erilaiset kasvupaikat. Kasvupaikan valinnassa kannattaa olla huolellinen, huomioon täytyy ottaa monta seikkaa.

Aurinko lämmittää ja kuivattaa

Lähelle maan pintaa muodostuu oma ilmastonsa. Tätä ilmastoa kutsutaan pienilmastoksi. Pienilmastolla on tärkeä merkitys kasveille, sillä se on niiden elinympäristön ilmasto. Maan lähellä ilmasto vaihtelee pienelläkin alueella paljon. Hiekan lämpötila saattaa selkeällä säällä olla useita kymmeniä asteita korkeampi kuin kostean nurmikon.

Lämpötilaeroon vaikuttaa kaksi asiaa. Erilaiset pinnat heijastavat eri tavalla auringon säteilyä ja erilaisilla pinnoilla lämmöksi muuttunut säteilyenergia kuluu eri asioihin. Runsas kasvusto, kosteus ja tuuli tasaavat pienilmastoa.

Kostea maa lämpenee huonosti

Märällä maan pinnalla energiaa kuluu haihduttamiseen. Esimerkiksi kostealla nurmella suurin osa käytettävissä olevasta energiasta kuluu haihduttamiseen ja vain pieni osa säteilystä lämmittää maata ja ilmaa.

Kuivalla maalla energiaa ei kulu haihduttamiseen, mutta kuiva maa johtaa heikosti lämpöä. Siksi kuivan maan pinnan vastaanottamasta lämpöenergiasta suurin osa kuluukin maan läheisen ilman lämmittämiseen.

Maan kyky varastoida lämpöä vaihtelee

Maan kyky johtaa ja varastoida lämpöä ratkaisee sen, miten hyvin maa lämpenee. Eri maalajeilla tämä kyky on erilainen. Hiekka johtaa ja varastoi lämpöä parhaiten. Erittäin heikosti lämpöä johtaa ja varastoi kuiva eloperäinen aines, kuten lehtikarikkeet, pintahumus ja turve. Lämpötila voi vaihdella vuorokauden aikana jopa 50 cm syvyydessä mailla, jotka johtavat lämpöä hyvin.

Vesi parantaa lämmön johtumista

Veden lämmönjohtokyky on noin 30-kertainen ilmaan verrattuna. Sen vuoksi lämmönjohtokyky paranee maan kastuessa ja eri maalajien väliset erot tasoittuvat. Märästä maasta säteilyä myös heijastuu takaisin ilmakehään selvästi vähemmän kuin kuivasta maasta. Erityisen hyvin lämpöä varastoivat vesistöt, koska ne heijastavat säteilyä vähän, ja lämmön kulkeutuminen veden pintakerroksiin on tehokasta veden sekoittumisen ansiosta.

Maan pinnan lämpötila vaihtelee

Huonosti lämpöä johtavien ja varastoivien maan pintojen, kuten hiekan, yläpuolella lämpötila vaihtelee paljon. Päivän ja yön lämpötilaero on suhteellisen suuri (kuten Saharassa). Aurinkoisena kesäpäivänä lämpötila maan pinnassa saattaa olla kymmeniä asteita korkeampi kuin lämpötila parin metrin korkeudella. Vastaavasti selkeinä öinä lämpötila maan pinnalla on selvästi kylmempi kuin parin metrin korkeudella.

Kasvien ilmaston parantaminen

Maanviljelijät ja puutarhurit pyrkivät luomaan viljelykasveille mahdollisimman suotuisan ilmaston. Kasvihuone on tehokkain tapa taata kasveille sopivat lämpö-, valo- ja kosteusolot. Avomaalla viljelykset pyritään sijoittamaan sopiville paikoille. Esimerkiksi herkästi paleltuvat kasvit sijoitetaan lämpimille pelloille.

Lämpimät rinteet

Etelään ja lounaaseen viettävät rinteet ovat lämpimiä kasvupaikkoja. Kasvukauden aikana saadaan eniten säteilyä pinnoille, joiden kaltevuus on etelään päin 20 - 30 astetta. Auringon säteilyn vaikutus maan pinnan ja läheisen ilman lämpötilaan on kuitenkin tehokkain lounaaseen viettävillä pinnoilla. Nämä ehtivät päivän kuluessa lämmetä kauimmin verrattuna muihin suuntiin viettäviin pintoihin.

Tasoittavat vesistöt

Vesistöt tasoittavat lämpötilojen vaihteluita. Loppukeväällä ja alkukesästä ilmasto on suurten vesistöjen läheisyydessä aluksi suhteellisen viileää, koska vedet lämpenevät hitaammin kuin maa-alueet. Kesän aikana lämpö kuitenkin varastoituu tehokkaasti vesistöihin, ja tämä jatkaa kasvukautta syksyllä vesistöjen läheisyydessä.

Vesistöt suojelevat myös hallalta. Meren saaristoissa sekä Etelä- ja Keski-Suomen järvisillä seuduilla ankaria halloja ei kasvukauden aikana ole juuri lainkaan.

Kosteat suot vaikuttavat paikallisilmastoon vesistöjen tavoin. Ne vähentävät hallan esiintymistä ja pidentävät kasvukautta. Kuivat suot sen sijaan lisäävät lämpötilojen vaihteluita, koska kuiva turve on huono lämmön johtaja.

Alavilla mailla hallanvaara

Hallanarkoja alueita ovat alavat ja kuivat paikat, joita peittää tiheä ja matala kasvillisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi kuivat avosuot ja luonnonniityt. Myös ympäristöään alempana ja tuulelta suojassa olevat notkelmat ovat alttiimpia hallalle kuin läheiset kumpareet ja rinteet.

Suojat ja katteet

Tuulisuojien avulla voi vähentää kovien tuulien aiheuttamaa vioitusta sekä estää tuulta kuivattamasta maata liikaa. Maan pinnalle levitettävillä katteilla estetään lämmön säteilyä maasta ja kasveista ilmaan. Tummilla katteilla parannetaan säteilyn imeytymistä maahan. Katteet estävät usein myös maan kuivumista.

Hallaa voidaan torjua sadettamalla

Hallan torjunnassa käytetään peittämisen lisäksi sadetusta. Sadetus parantaa maan lämmönjohtokykyä ja vähentää lämmön heijastumista maan pinnasta. Lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle sadetuksen teho perustuu siihen, että vesi jäätyessään luovuttaa lämpöenergiaa.