Pettua saadaan männystä

Petuksi sanotaan jauhoa, jota saadaan männyn kuorikerroksesta, nilasta. Petusta on tehty perinteisesti leipää.

Pettujauhoja leivontaan ja puuroihin

Petuksi sanotaan jauhoa, jota saadaan männyn kuorikerroksesta, nilasta.

Ruokatieto, pettuliinatNila on osa kasvin johtojännettä, jossa kasvin yhteyttämistuotteet kulkevat. Pettujauhoja on käytetty leivonnassa sotien aikana, kun tavallisista jauhoista on ollut pulaa. Pettujauhoista on perinteisesti tehty leipää, mutta sitä voidaan käyttää myös muussa leivonnassa jauhojen lisänä sekä puuroihin. Pettujauho sisältää runsaasti kuituja. Petussa on myös kivennäisaineita sekä muita elimistön vastustuskykyä parantavia aineita.

Pettua on käytetty Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä Pohjois-Venäjällä. Lisäksi se on tuttua myös viikingeille ja Pohjois-Amerikan intiaaneille.
 

Pettuliinojen annetaan kuivua. Lämpiminä ja kuivina päivinä pettuliinat voivat kuivua myös ulkona. Tämän jälkeen ne paahdetaan, murskataan ja jauhetaan jauhoiksi.

Pettu saadaan männyn kuoresta irrotetuista levyistä

Ruokatieto, petun korjuu
Petun korjuuaika on aikaisin keväällä. Tällöin nila irtoaa puusta helpoimmin, ja sen vitamiinipitoisuus on korkea.

Petun korjuu tapahtuu siten, että männyn kuori viilletään nelikulmaisiksi levyiksi, jotka irrotetaan puisella nylkimellä. Nelikulmaisia levyjä sanotaan pettuliinoiksi. Mäntyjä ei kaadeta pelkästään pettuliinojen irrottamista varten, vaan puuaines hyödynnetään normaaliin tapaan.

Aineisto ja kuvat: Pettuprojekti/Tauno Lauri

Ruokatieto, pettuleipä