Peruna

Peruna on suomalaisille tärkeä viljelykasvi. Se on oleellinen osa ruokakulttuuriamme.

Perunan historiaa

Ensimmäinen maininta perunasta Pohjoismaissa on 1600-luvulta Ruotsista. Kuitenkin vasta 1700-luvulla perunan eli "maapäärynän" viljely ihmisten ravinnoksi yleistyi, sillä sitä ennen perunaa oli lähinnä viljelty yliopistoissa mielenkiinnon vuoksi. Peruna rantautui Suomeen Turun ja Inkoon kautta 1730-luvun paikkeilla. Vaikka peruna antoi ravintoa katovuosien aikana, suurin osa väestöstä söi kuitenkin mieluummin lanttua ja naurista perunan sijaan. Vasta katovuosien ollessa pahimmillaan perunan käyttö yleistyi.

Perunan kannattajiin kuului Asikkalan kappalainen, "perunapappi" Axell Laurell, joka päätti jokaisen saarnansa kirkossa perunan puolesta puhumiseen. Lopulta muutkin Suomen papit ryhtyivät valistamaan perunoiden merkityksestä. Pappien valistustyöstä huolimatta perunan viljely yleistyi vasta 1800-luvun loppupuolella.

Peruna on käännetty suomeksi sanasta päron (päärynä).

Tuntomerkit

Ruokatieto, perunankukka

Peruna on rehevä, pehmeälehtinen kasvi.

Sen kukat ovat usein valkoisia, joillakin lajeilla punertavia tai sinertäviä. Kukista kehittyy syksyllä vihreitä marjoja, jotka eivät kuitenkaan kelpaa syötäviksi. Sen sijaan perunan sukulaisen, tomaatin, marjat ovat herkullista syötävää.

Perunat ovat mukuloita

Perunat ovat kasvin maanalaisiin varsien mukuloita, jonne kasvi siirtää vararavintoa kesän aikana. Eri lajikkeiden mukulan muoto, väri ja koko vaihtelevat. Eri perunalajikkeet
soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.

Mukulan pinnassa olevia lovia kutsutaan perunan silmiksi. Niihin kasvavat perunan idut.

Mukulasta uusia perunoita

Perunaa lisätään istuttamalla mukuloita maahan. Mukulasta kasvaa perunakasvi, jonka perimä on täysin sama kuin emoperunan. Perunat voivat lisääntyä myös siemenistä.


Perunan viljelyalue

Ruokatieto, perunan viljelykartta

Perunaa viljellään palstoilla ja kotipuutarhoissa koko Suomessa. Kauppoihin ja teollisuuteen perunaa viljellään eniten Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Kesän ensimmäiset uudet perunat ovat varhaisperunoita. Niitä tuotetaan pääasiassa eteläisillä rannikkoseuduilla.

Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotulla High Grade-alueella (Tyrnävän, Limingan ja Temmeksen kunnissa) tuotetaan korkealaatuista siemenperunaa. Pohjoisen sijainnin ansiosta tällä alueella on vähemmän perunan taudinaiheuttajia kuin eteläisemmässä Suomessa, joten siellä pystytään tuottamaan tervettä siemenperunaa.

Lisää perunasta
Viljelyvaatimukset Kivennäismaat sopivat perunalle parhaiten. Peruna menestyy melko happamissa maissa. Peruna on arka hallalle ja vaativa veden suhteen. Se ei pidä märästä pellosta, mutta tuottaa rupisia ja pieniä perunoita kuivassa maassa.
Kasvuaika Peruna istutetaan toukokuussa ja sato korjataan syyskuun lopussa. Kasvuaikaa lyhennetään siten, että mukuloita idätetään ennen istutusta.
Tärkeimmät viljelytoimet Idätetyt siemenperunat istutetaan vakoihin toukokuussa. Samalla lannoitetaan perunapelto. Kesän aikana perunavakoja mullataan. Se tarkoittaa sitä, että penkkiä suurennetaan, jotta multa peittäisi kehittyvät mukulat ja ne pysyisivät valolta suojassa. Valossa mukulat vihertyvät ja niihin kertyy solaniinia, mikä tekee mukuloista syötäväksi kelpaamattomia. Kuivina kesinä perunaa sadetetaan eli kastellaan. Perunat nostetaan syyskuussa. Jos perunat nostetaan myöhemmin syksyllä, kun lämpötila on alle 10° C, perunat kolhiintuvat helposti.
Viljelyala Suomessa noin 35 000 ha
Keskisato vuodessa Ruokaperunan keskisato noin 20 000 kg/ha. Parhaiden ammattiviljelijöiden keskisato on noin 40 000 kg/ha.
Mitä korjataan satona? Perunasta korjataan mukulasato. Suurin osa sadosta käytetään ruokaperunaksi joko suoraan tai jalostettuna.
Osa perunasadosta menee tärkkelysteollisuuteen. Perunatärkkelystä käytetään muun muassa paperiteollisuudessa.
Erityisominaisuudet Perunaa lisätään kasvullisesti mukuloista.
Sadon laatu Ruuaksi käytettävän perunan ulkonäkö on tärkeä. Tärkkelysteollisuudessa on tärkeää perunan sisältämä tärkkelys.
Sadon riskit Perunasadon voivat vaarantaa kevään hallat ja kasvitaudit, jotka vaivaavat etenkin sateisina kesinä.