Perustietoa viljoista

Viljat ovat yksisirkkaisia heinäkasveja. Niiden rakenne ja kasvu poikkeavat jonkin verran kaksisirkkaisista kasveista.

Ruokatieto, viljan rakenne, Annukka Varis

Varsi on korsi

Heinäkasvien vartta kutsutaan korreksi. Korressa on kohoumia, joita sanotaan solmuiksi. Ne ovat kohtia, joista heinäkasvit kasvavat pituutta. Heinäkasvien lehdet ovat ohuita ja pitkiä. Niillä ei ole varsinaista lehtiruotia, vaan lehden kanta on kiertynyt tupeksi varren ympärille. Uudet lehdet kehittyvät tupen suojassa.

Heinäkasvien juuristossa ei ole yhtä paksua pääjuurta ja siitä haarautuvia sivujuuria. Heinäkasvien juuret ovat ohuita ja rihmamaisia versojuuria. 

Kukintona tähkä ja röyhy

Ruokatieto, neljä viljaa, Annukka Varis

Viljojen kukinto on  nimeltään joko tähkä tai röyhy.

Ohran, vehnän ja rukiin kukinto on nimeltään tähkä. Kauran kukintoa kutsutaan röyhyksi. Rukiilla ja ohralla on vihneet.

Viljan kukat ovat pieniä ja värittömiä ja niiden rakenne poikkeaa huomattavasti muiden kukkien rakenteesta. Toisten viljojen kukkalehdissä on ohuita piikkejä, joita kutsutaan vihneiksi. Viljojen hedelmiä kutsutaan jyviksi.

Viljan kehityksessä on useita vaiheita. Tuleentuessaan viljat muuttuvat vihreistä ruskeiksi.

Ruokatieto, viljan kehitys, Annukka Varis

Oraista pieniksi pensaiksi

Kun viljan verso nousee maan pinnalle sanotaan, että vilja orastuu. Pienet oraat ovat alussa vain hentoja piikkejä, jotka värjäävät pellon vihertäväksi. Kasvaessaan vilja pensastuu eli kehittää uusia versoja. Näin yhdestä siemenestä voi tulla monta tähkää. Lämpötila, kasvien veden saanti ja valoisuus vaikuttavat siihen, miten runsaasti kasvit versovat.

Huomaamattomat kukat

Viljat kukkivat keskikesällä. Viljan kukkimista kutsutaanheilimöinniksi. Viljat ovat tuuli- tai itsepölytteisiä. Hedelmöittymisen jälkeen alkaa jyvien muodostuminen. Jyvien määrä ja koko ovat tärkeitä, koska viljoista korjataan nimenomaan jyväsato.

Tuleentunut sato korjataan

Sadon valmistumista kutsutaan tuleentumiseksi. Sen aikana viljojen väri puuttuu vihreästä ruskeaksi ja jyvän maitomainen sisus kovettuu kiinteäksi ja kestäväksi. Kun vilja on tuleentunut, se on valmista korjattavaksi. Lämpimät ja kuivat säät tuleentumisen lopulla ja sadonkorjuun aikaan parantavat satoa.

Sadosta ruokaa, rehua ja kuivikkeita

Viljoista käytetään pääasiassa jyväsato. Jyvät sisältävät lähinnä tärkkelystä, jota sekä ihmiset että eläimet käyttävät ravinnokseen. Eri viljalajeilla on myös omia laatuominaisuuksiaan. Jyvien lisäksi joistakin viljoista kerätään talteen kellastuneet ja kuivuneet korret. Niitä kutsutaan oljiksi. Olkia käytetään rehuksi tai navetassa pehmentämässä ja kuivattamassa eläinten makuualustaa.

Suomessa viljeltävät viljakasvit

Ruokatieto, viljakasvit

Suomessa viljellään neljää eri viljalajia. Vehnä ja ruis ovat leipäviljoja. Suurin osa ohran ja kauran sadoista käytetään kotieläinten rehuksi. Eniten Suomen pelloilla viljellään ohraa, josta lähes 80 % menee eläinten rehuiksi.