Suomalaisia viljakasveja

Tällä sivulla voit tutustua viljalajikkeisiin. Valitse laji alta tai selaa sivua eteenpäin.

Suomessa viljellään pääsääntöisesti neljää viljalajia: vehnää, ruista, ohraa ja kauraa.

Ruokatieto, ruis, leipätiedotus Ruokatieto, kaura, leipätiedotusRuokatieto, ohra, leipätiedotus

Ruis, kaura ja ohra

Vehnä
Ruis
Ohra
Kaura

Vehnä

Triticum aestivum

Vehnä on tärkein leipäviljamme.

Tuntomerkit

Vehnän kukinto on tähkä. Vehnän jyvässä ei yleensä ole vihneitä. Vehnän korren pituus on 80 - 95 cm.

Ruokatieto, vehnä

Vehnät kukkivat. Kukat ovat pienet ja värittömät, kuten muidenkin viljojen.

Vehnän jyvät

Vehnän jyvät ovat pulleita ja kuorettomia. Vehnän jyvän ympärillä ei ole samanlaista kuorta kuin ohralla ja kauralla. Syysvehnän jyvät ovat hieman suurempia kuin kevätvehnän.

Syys- ja kevätvehnä

Suomessa viljellään sekä kevät- että syysvehnää. Kevätvehnää viljellään selvästi enemmän kuin syysvehnää.

Syysvehnä kylvetään syksyllä, yleensä syyskuun alussa. Se talvehtii orasasteella ja sen sato korjataan seuraavan vuoden syksyllä. Syysvehnän on oltava lajikkeeltaan hyvin talvenkestävä. Kevätvehnä kylvetään keväällä heti kun maan sen sallii ja korjataan saman vuoden syksyllä. Onnistuessaan syysvehnä tuottaa suuremman sadon, koska se on pellolla valmiina aloittamaan kasvunsa heti kun lumet ovat sulaneet ja kasvukausi alkanut.

Viljelyalue

Vehnä on maailman tärkein leipävilja. Suomessa vehnää voidaan viljellä vain Etelä-Suomessa. Syysvehnää viljellään Suomen eteläisimmillä alueilla, koska pohjoisempana se ei talvehdi. Syysvehnän viljelyala vaihtelee vuosittain sen mukaan, millaiset säät vallitsevat syksyllä vehnän kylvöaikaan. Vehnä on maaperän suhteen vaativa viljakasvi.

Ruokatieto, syysvehnä

Syysvehnää viljellään pääasiassa lounaisimmassa Suomessa.

Ruokatieto, kevätvehnä

Kevätvehnää viljellään pääasiassa Lounais- Suomessa, sekä vähäisemmin muualla Etelä- Suomessa ja Pohjanmaalla.

Lisää vehnästä
Viljelyvaatimukset Vehnä on vaativin viljakasvimme. Se kasvaa hyvärakenteisilla kivennäismailla, joiden pH-luku on hyvä (noin 6). Syysvehnä talvehtii parhaiten viettävillä savimailla, koska niille ei tavallisesti synny oraita tuhoavaa jääpeitettä.
Kasvuaika Vehnän kasvuaika on Suomessa viljeltävistä viljoista pisin. Syysvehnän kasvuaika kylvöstä tuleentumiseen on noin 331-336 vuorokautta, kevätvehnän 101 - 108 vuorokautta lajikkeesta riippuen.
Tärkeimmät viljelytoimet Kevätvehnä kylvetään keväällä heti, kun maa on kuivunut. Syysvehnä kylvetään syksyllä, usein syyskuun alussa. Sen oraille levitetään lannoitteita keväällä kasvukauden alkaessa. Kasvukauden aikana ruiskutetaan vehnäpelloille tarvittaessa rikkakasvien, kasvitautien ja tuhoeläinten torjunta-aineita. Vehnän sato korjataan leikkuupuimurilla ja jyvät yleensä kuivataan kuivurissa.
Viljelyala Suomessa Syysvehnä n. 25 000 ha
Kevätvehnä n. 90 000 ha

Keskisato vuodessa
Kevätvehnä: 3700 kg/ha
Syysvehnä: 4200 kg/ha
Mitä korjataan satona? Vehnästä korjataan siemensato. Sato käytetään pääasiassa leipäviljaksi. Leipäviljaksi kelpaamaton osa käytetään rehuksi.
Sadon laatutekijät Vehnän jyvien valkuaispitoisuus ja tärkkelyksen laatu ovat tärkeitä. Ne vaikuttavat siihen, millaista leipää vehnäjauhoista voidaan valmistaa.
Sadon riskit Vehnä on Suomessa viljeltävistä viljoista alttein erilaisille taudeille ja tuholaisille. Kasvitaudit vaivaavat vehnää erityisesti sateisina vuosina. Pelloille jäätyvä vesi tuhoaa syysvehnän oraita. Sitä kutsutaan jääpoltteeksi.

Takaisin alkuun

Ruis

Secale cereale

Ruokatieto, ruis, kuvaaja Osmo Ulvinen

Ruis on vehnän jälkeen tärkein leipäviljamme

Tuntomerkit

Rukiin kukinto on tähkä. Jyvissä on lyhyehköt vihneet. Ruis on suomalaisista viljoista pisin. Sen korsi on noin 130 - 150 cm pitkä. Pitkän korren vuoksi ruis lakoutuu helposti.

Ruis on ristisiittoinen ja tuulipölytteinen kasvi. Ruis on riippuvainen toisen kasvin hedelmöityksestä, mistä johtuen ruislajike on vaikea pitää puhtaana.


Rukiin viljelyalue Suomessa

Ruokatieto, rukiin viljelykartta

Ruista viljellään pääasiassa Etelä-Suomessa. Kaikki Suomessa viljeltävä ruis on syysruista. Se kylvetään syksyllä (yleensä elokuun viimeisellä viikolla), talvehtii ja puidaan seuraavana syksynä. Muutamat ruislajikkeet menestyvät myös Keski-Suomessa. Ruis on toinen tärkeä leipäviljamme.

Lisää rukiista
Viljelyvaatimukset Ruis on kivennäismaiden kasvi. Viettävällä pellolla talvehtiminen onnistuu paremmin kuin tasaisella pellolla.
Kasvuaika Noin 340-350 vuorokautta.
Tärkeimmät viljelytoimet Ruis kylvetään syksyllä, yleensä elokuun lopulla. Keväällä rukiin oraille levitetään lannoitteita ja tarvittaessa pelloilta torjutaan rikkakasvit. Ruissato korjataan leikkuupuimurilla syksyllä ja jyvät kuivataan kuivurissa.
Viljelyala Suomessa noin 30 000 ha
Keskisato vuodessa noin 2 800 kiloa/hehtaari
Mitä korjataan satona? Rukiista korjataan siemensato, joka käytetään pääasiassa ihmisten ruuaksi.
Sadon laatutekijät Ruissato on hyvä, kun jyvät ovat painavia ja niissä on paljon tärkkelystä.
Sadon riskit Talven ja kevään säät vaikuttavat siihen, miten hyvin ruis talvehtii. Sadonkorjuun aikaiset säät vaikuttavat erityisesti sadon laatuun.

Takaisin alkuun

Ohra

Hordeum vulgare

Tuntomerkit

Ohran kukinto on tähkä. Tuleentumisen aikana se yleensä taipuu alaspäin. Ohran paras tuntomerkki on jyvän pitkät vihneet. Korsi on 70 - 85 cm pitkä. Ohralajikkeet jaetaan tähkän muodon perusteella kaksi- ja monitahoisiin ohriin. Monitahoisen ohran tähkä on pyöreä, kaksitahoisen litteä. Ohran tunnistaa pitkistä vihneistä. Tuleentuessaan tähkä taipuu alaspäin.

Ruokatieto, Ohrapelto, Antero Ohranen

Suurin osa ohrasta menee eläinten rehuksi.

Ohran jyvä

Ohran jyviä ympäröi kuori. Ohran jyvissä kuorta on kuitenkin vähemmän kuin kauran jyvissä. Kaksitahoisen ohran jyvät ovat suurempia kuin monitahoisen ohran.

Rehua ja mallasta

Ohraa käytetään pääasiassa rehuksi. Vajaa 20 % sadosta menee oluen raaka-aineeksi mallasteollisuuteen.

Viljelyalue

Ohra on laajimmin viljelty viljalajimme. Sen viljelyalue kattaa koko maan. Mallasohralajikkeet vaativat pidemmän kasvuajan, joten niitä viljellään Etelä-Suomessa. Ohra on hallanarka. Ohraa on viljelty Pohjolassa jo noin 2000 eKr ja Turkissa jo 6000-7000 eKr.

Rehuohran viljelyalue

Ruokatieto, rehuohra

Rehuohraa viljellään koko Suomessa, eniten maamme etelä- ja keskiosissa.

Mallasohran viljelyalue

Ruokatieto, mallasohra

Mallasohraa viljellään lähinnä Etelä-Suomessa.

Lisää ohrasta
Viljelyvaatimukset Ohra menestyy monenlaisilla mailla, mutta kärsii maan happamuudesta.
Kasvuaika

Eri lajikkeilla on erilainen kasvuaika. Aikaisimmat ohrat vaativat tuleentuakseen 84 vuorokautta, myöhäisimmät 99 vrk. Etelässä viljellään pidemmän kasvuajan lajikkeita ja pohjoisempana aikaisia lajikkeita.

Tärkeimmät viljelytoimet Suomessa ohra kylvetään keväällä. Kasvukauden aikana torjutaan tarvittaessa rikkakasvit ja sato korjataan leikkuupuimurilla syksyllä. Jyvät kuivataan puinnin jälkeen kuivurissa, jotta ne kestäisivät varastoinnin.
Viljelyala Suomessa noin 540 000 ha
Keskisato vuodessa noin 3500 kg/ha ja yhteensä noin 1800 milj. kiloa.
Mitä korjataan satona? Sadoksi korjataan siemensato. Olkisatoa käytetään pääasiassa navetoissa kuivikkeina, jonkin verran myös nautojen ja lihakarjan rehuna.
Sadon laatutekijät Rehuohrasta pyritään saamaan painavia ja valkuaispitoisia siemeniä. Mallasohralle on tärkeää hyvä itävyys.
Sadon riskit Kasvukauden aikaiset säät, ohran lehtiin iskeytyvät kasvitaudit ja etenkin korjuukauden sää vaikuttavat sadon määrään ja laatuun.

Takaisin alkuun


Kaura

Avena sativa

Ruokatieto, kaura, leipätiedotus

Suurin osa kaurasta menee rehuksi.

Tuntomerkit

Kauran kukinto on erilainen kuin muiden viljojen. Sitä kutsutaan röyhyksi. Kauran korsi on 80 - 100 cm pitkä. Kauran jyvissä on paksu kuori. Jyvät ovat yleensä
valkeita tai keltaisia.

Kauran viljelyalue Suomessa

Ruokatieto, kauranviljelykartta

Kauraa viljellään koko Suomessa, eniten kuitenkin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kaura on pääasiassa rehuvilja, mikä on jonkin verran alentanut kauran arvoa ihmisten ruokana, vaikka kauran ravintoarvo on hyvä.

Lisää kaurasta
Viljelyvaatimukset Kaura viihtyy kaikilla maalajeilla. Kaura ei ole kovin arka happamuudelle ja se viihtyy myös kosteilla mailla.
Kasvuaika

noin 95 - 100 vuorokautta

Tärkeimmät viljelytoimet Kaura kylvetään keväällä. Kasvukauden aikana torjutaan tarvittaessa rikkakasveja. Sato korjataan leikkuupuimurilla syksyllä ja kuivataan kuivurissa.
Viljelyala Suomessa noin 370 000 ha
Keskisato vuodessa noin 3500 kiloa/hehtaari
Mitä korjataan satona? Kaurasta korjataan siemensato. Sato menee pääasiassa lehmien rehuksi. Jonkin verran sadosta menee ihmisten ravinnoksi. Olkia voidaan käyttää rehuksi ja navetassa kuivikkeina.
Sadon laatutekijät Kaurassa on enemmän rasvaa kuin muissa viljoissa. Myös kauran sisältämä valkuainen on hyvälaatuista. Kauran arvoa rehuna heikentää se, että siinä on paljon kuorta.
Sadon riskit Kauran kasvuaika on pidempi kuin toisen suomalaisen rehuviljan, ohran kasvukausi. Pohjoisemmilla viljelyalueilla kaura ei tämän vuoksi aina ennätä tuleentua.

Takaisin alkuun