Sipulikasvit

Sipulikasvit ovat yksisirkkaisia liljakasveja. Liljakasvien heimo on laaja ja siihen kuuluu monia tuttuja koristekasveja, kuten esimerkiksi tulppaani.

Sipulikasveja on kasvatettu kauan lähes koko maailmassa. Ne ovat kotoisin Keski-Aasiasta, josta ne ovat levinneet muuallekin. Kiinassa viljeltiin sipulia jo 3000 vuotta sitten ja Egyptin pyramidien seinämaalauksiin on kuvattu sipuleita.

Sipuleita viljellään avomaalla lähes koko Suomessa. Tärkeimmät sipulien viljelyalueet ovat Ahvenanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Ruokatieto, sipuliviljelys, puutarhaliitto

Sipuli menestyy parhaiten multavassa maassa.

Erilaiset sipulit

Eniten käytetty sipuli on mieto, kullanvärinen kepa- eli keltasipuli. Myös monet muut sipulit kuuluvat kepasipuleiden ryhmään, kuten purjo-, valko- ja ruohosipuli. Ruohosipulia kutsutaan myös ruoholaukaksi ja valkosipulia kynsilaukaksi.

Siemenistä lisättävät ruoho- ja hillosipuli ovat yksivuotisia ja muut sipulit kaksivuotisia.

Sipuleiden ryhmittely
sipuliryhmä ryhmään kuuluvat sipulit
Kepasipulit Kullanvärinen kepa- eli keltasipuli eli ns. 'tavallinen' sipuli, puna-, jätti-, salotti-, ryväs-, hopea- ja hillosipulit
Muut sipulit Purjo-, valko- ja ruohosipulit

Mikä osa sipuleista syödään?

Sipuli muodostuu turpoavista lehtikannoista, joihin kasvi varastoi ravintoa. Syksyllä muut kasvinosat kuolevat, mutta sipuli toimii myös talvehtimiselimenä ja jatkaa vararavinnon turvin kasvuaan keväällä.

Syötäväksi tarkoitetut sipulit nostetaan maasta syksyllä. Kepasipuleilla sipuli turpoaa pyöreäksi. Purjo- ja ruohosipulilla sipuliosa turpoaa vain vähän. Purjosipulista syödään tummanvihreät lehdet sekä niiden vaalea pullistunut tyviosa. Ruohosipulista käytetään lehdet.

Valkosipuli poikkeaa muista sipuleista: se muodostuu meheviksi turvonneista silmuista, joita kuivuneet lehtikannat suojaavat. Valkosipulin turvonneita silmuja kutsutaan kynsiksi, joista valkosipuli myös lisääntyy.

Lisää sipuleista
Viljelyvaatimukset Sipulin viljelyyn sopii parhaiten hiekka- tai multamaa. Valkosipuli vaatii hyvin vettä ja ravinteita pidättävän maaperän.
Miten viljellään? Kepasipulit istutetaan istukkaina avomaalle. Ne painetaan maahan siten, että sipulin kärkiosa jää näkyviin. Istukkaat kasvatetaan edellisellä kasvukaudella siemenistä. Ryvässipulit lisääntyvät jakautumalla sipuleista ja valkosipulit kynsistä. Ruoho- ja hillosipuli voidaan kasvattaa siemenistä, jotka kylvetään suoraan avomaalle. Purjosipulin taimet on esikasvatettava. Sipulit itävät ja taimettuvat parhaiten melko alhaisessa lämpötilassa (15 - 18 °C).
Kasvuaika Kepasipulit vaativat melko pitkän kasvuajan, noin 4 kuukautta. Suoraan avomaalle kylvettynä eivät sipulikasvit ehdi muodostaa riittävän suurta sipulia ja tuleentua maamme eteläosia lukuunottamatta. Siksi sipulin taimet joko esikasvatetaan tai käytetään istukkaita eli pistosipuleita, jotka on kasvatettu edellisenä kasvukautena.
Sadonkorjuu Varhaissipulit voidaan korjata, kun sipulit ovat vähintään 2,5 cm:n mittaisia. Varastoitavan sipulin korjuu aloitetaan, kun naatit ovat kellastuneita ja kuivuneita. Nostetut sipulit kuivatetaan, jotta ne säilyvät varastossa.
Keskisato vuodessa kepasipulilla noin 16 000 kg/ha, hyvä sato jopa 30 000 kg/ha
ryvässipulin sato voi olla kepasipulin satoa suurempi
purjosipuli noin 25 000 kg/ha
jättisipuli noin 35 000 kg/ha
valkosipuli noin 1 500 kg /ha
Ominaisuudet ja käyttö Sipuleissa on runsaasti rikkiyhdisteitä sisältäviä aromaattisia öljyjä, jotka antavat sipuleille niiden tyypillisen voimakkaan maun ja tuoksun. Suomessa kasvatetuissa sipuleissa aromaattisia öljyjä on enemmän kuin etelässä viljellyissä, minkä vuoksi suomalaiset sipulit ovat voimakkaamman makuisia. Sipuleita käytetään ruuanvalmistuksessa lähinnä mausteina, mutta jonkin verran myös varsinaisena raaka-aineena esimerkiksi sipulipiirakoissa. Hillosipuleita käytetään säilykkeiden valmistukseen