Viljelykierto

Viljelykierto tarkoittaa samalla pellolla peräkkäisinä vuosina viljeltäviä kasveja. Monipuolinen viljelykierto saadaan aikaan, kun viljellään vuorotellen erilaisia kasveja. Yksipuolinen viljelykierto tarkoittaa vastaavasti saman tai samankaltaisten kasvien viljelyä peräkkäin samalla pellolla.

Monipuolinen viljelykierto pitää maan hyvässä kunnossa. Se on luomutuotannon perusta ja tärkeä nykyisin tavanomaisessakin viljelyssä. Monokulttuuri, jossa viljeltävä kasvi on vuodesta toiseen sama, heikentää maan kasvukuntoa muun muassa lisäämällä taudinaiheuttajia.

Erilaisia kasveja vuorotellen

Viljelykasvit ovat erilaisia. Toisilla on voimakkaampi juuristo, toiset ottavat enemmän ravinteita kuin toiset ja kasvit ovat alttiita erilaisille taudeille ja tuholaisille. Erilaisten kasvien ominaisuuksien yhteensovittamiseksi viljelijä kasvattaa samalla pellolla erilaisia kasveja eri vuosina.

Ohessa on esimerkki monipuolisesta viljelykierrosta.

1. vuosi: vehnä 2. vuosi: rypsi 3. ja 4. vuosi: apilan ja heinän seosnurmi
Ruokatieto, viljelykierto Ruokatieto, viljelykierto Ruokatieto, viljelykierto

Mitä kasvi jättää seuraajalleen?

Viljelykasvin arvo peltoon seuraavaksi kylvettävälle kasville riippuu siitä, mikä on viljelykasvin vaikutus maahan. Tätä arvoa kutsutaan esikasviarvoksi. Viljelykasvit voidaan ryhmitellä esikasviarvon perusteella toisistaan eroaviin ryhmiin seuraavasti:

  Viljat ja öljykasvit Palkoviljat (herne) Juurikasvit ja peruna Nurmikasvit
Esikasviarvo Heikohko Hyvä  Heikko Hyvä
Vaikutus maahan Ottavat maasta paljon ja jättävät sinne vähän ravinteita. Eivät sanottavasti paranna maata. Jättävät maahan typpeä ja parantavat maan mururakennetta. Kuluttavat maan orgaanista ainetta, eivät kuohkeuta maata. Parantavat selvästi maan rakennetta ja lisäävät orgaanisen aineksen määrää. Tiheä nurmikasvusto estää myös rikkakasvien lisääntymistä.

Pelto kesannolle

Peltoa, johon ei kylvetä viljelykasveja jonakin vuonna, kutsutaan kesannoksi. Kesannon tarkoituksena on pellon lepääminen ja sen kasvukunnon parantaminen.

Kesannoimalla voidaan torjua rikkakasveja ja maassa eläviä tuholaisia. Kesantopelto äestetään useita kertoja kesässä, aina kun rikkakasvit ovat ehtineet kunnolla taimettua. Äkeen piikit repivät rikkakasvit irti maasta. Tällaista kesantoa kutsutaan avokesannoksi.

Nykyisin kesannot ovat usein niin sanottuja viherkesantoja. Tällöin peltoon kylvetään jotakin kasvia, yleensä nurmikasvia. Peltoa hoidetaan niittämällä. Syksyllä pelto kynnetään ja kasvusto jää viherlannoitukseksi seuraavia kasveja varten.