Diabetes

Diabetesta on kahta päämuotoa: tyypi 1 (nuoruusiän) ja tyyppi 2 (aikuisiän) diabeetes. Diabeteksessa verensokerin määrä on pysyvästi suurentunut.

Ykköstyypin diabeteksessa kohonnut verensokeri johtuu riittämättömästä insuliinin erityksestä. Kakkostyypin diabeteksessa insuliinin teho on heikentynyt ja lisäksi joskus insuliinin eritys vähenee, etenkin sairauden kestettyä useita vuosia. Insuliini on haiman erittämä hormoni, jonka avulla ravinnosta peräisin oleva sokeri normaalisti pääsee ihmisen kudoksiin.

Diabeetikon ruokavalion tulee sisältää

  • täysjyväviljavalmisteita eri muodoissaan
  • runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja
  • perunaa, riisiä tai makaronia kohtuullisesti pääaterioilla
  • maitoa, piimää ja muita rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita
  • kohtuullisesti tai niukasti ravintorasvoja
  • kohtuullisesti tai niukasti lihaleikkeitä, juustoa, lihaa, kanaa ja kalaa

Monipuolinen ja säännöllinen ruokailu on tärkeää diabeteksen hoidossa.

Diabetes Tyypin 1 diabetetes Tyypin 2 diabetetes
Ruokavalio Suositellaan samanlaista ruokaa kuin muillekin. Rasvan oikea laatu on tärkeää. Runsasrasvaista ruokaa on syytä välttää. Suolaa ja runsaasti suolaa sisältäviä elintarvikkeita on hyvä myöskin välttää. Kuitupitoinen ruoka on hyväksi, koska se hidastaa verensokerin nousua aterioiden jälkeen ja alentaa veren kolesterolia. Diabeetikot voivat syödä tavallisella sokerilla makeutettuja pullia ja muita sokeripitoisia ruokia kohtuullisia määriä. Sama suositus kuin tyypille 1. Aikuisiän diabeetikot ovat nuoruusiän diabeetikoita useammin liikapainoisia, minkä vuoksi suositellaan vähän energiaa sisältävää monipuolista ruokavaliota
Syy Haiman insuliinia erittävät solut tuhoutuvat osittain tai kokonaan. Usein insuliinin eritys loppuu kokonaan. Glukoosi eli veren sokeri ei pääse kudosten sisälle, koska kudosten herkkyys insuliinille on heikentynyt. Myös insuliinin eritys haimasta heikkenee.
Ilmeneminen Koska veren glukoosipitoisuutta säätelevää insuliinia ei ole, veren glukoosipitoisuus nousee. Oireita ovat janon tunne, runsas virtsaaminen, väsymys, laihtuminen ja mahdollisesti näköhäiriöt. Koska veren glukoosipitoisuutta säätelevä insuliini toimii puutteellisesti, veren glukoosipitoisuus nousee. Oireet ovat usein vähäisempiä kuin nuoruusiän diabeteksessa.
Miten tutkitaan? Otetaan aamulla ennen aamupalan syömistä verinäyte, josta tutkitaan verenglukoosi- eli sokeripitoisuus. Tutkitaan samalla tavalla kuin tyypin 1 diabetes.
Miten hoidetaan? Insuliinihoito, jolla pyritään pääsemään mahdollisimman normaaleihin veren sokeriarvoihin. Tavoitteena on välttää liian korkeaa ja liian matalaa verensokeria. Kotona tehtävät verensokerimittaukset, tasapainoinen ruokavalio ja terveelliset elintavat, kuten liikunta, auttavat hyvän tasapainon saavuttamisessa ja ylläpitämisessä.  Hoidetaan ensisijaisesti ruokavaliolla ja liikunnalla. Jos diabeetikko on liikapainoinen, hänelle suositellaan laihduttamista. Tarvittaessa käytetään myös tablettihoitoa ja joskus myös insuliinihoitoa.
Yleisyys Suomessa Suomessa on noin 40000. Tyypin 1 diabetesta esiintyy suomalaisilla lapsilla enemmän kuin muualla maailmassa. Tyypin 2 diabetesta sairastavia on Suomessa noin 450 000.
Missä iässä ongelma esiintyy ja voiko se parantua? Tyypin 1 diabetes alkaa yleensä alle 30-vuotiaana, tavallisesti kouluiässä, mutta joskus jopa ennen kouluikää. Insuliinin eritys ei palaa normaaliksi, mutta insuliinihoidon avulla diabeetikko voi elää melko normaalia elämää. Tyypin 2 diabetes alkaa tavallisesti yli 40 vuoden iässä. Joskus diabetes voi tulla oireettomaksi pelkän ruokavalion, laihduttamisen ja liikunnan ansiosta.

Ravintoaineidensaannin ongelmat

Erityisiä ongelmia ei ravintoaineiden saannissa ole, kun ruokavalio on tasapainoinen ja monipuolinen. Kasvuiässä olevan lapsen ja nuoren diabetes on hoidettava hyvin, jotta ravinto turvaa myös kasvun.  Ravintoaineiden saannissa ei ole ongelmia. Ongelmana on usein liiallinen energiansaanti, joka johtaa liikapainoisuuteen ja huonontaa aikuisiän diabeteksen hoitotasapainoa. 
Muuta huomioitavaa Lääkäri ja ravitsemusterapeutti suunnittelevat diabeetikko-lapsen ja -nuoren hoidon ja ruokavalion. Ruokailuajat ja ruokamäärät suunnitellaan insuliinin pistoajankohtien, insuliinimäärien ja liikunnan kanssa. Esimerkiksi ennen liikuntaa ja sen aikana tarvitaan usein ylimääräisiä välipaloja. Ruokailuaikojen ja ruokamäärien suunnittelu ei yleensä ole yhtä tarkkaa kuin nuoruusiän diabeetikoilla. Ruuan valintaan ja ruokien suunnitteluun kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, koska tällä tavoin diabetes pysyy paremmassa tasapainossa. Ruokavaliohoidolla ehkäistään myös sydän- ja verisuonisairauksia ja kohonnutta verenpainetta

Mistä makeutta diabeetikon ruokavalioon?

Makeuttamiseen voidaan käyttää monia makeutusaineita. Jos ruokavalio on kunnossa ja verensokeri pysyy hyvänä voi ruokavaliossa olla mukana kohtuullisia määriä tavallistakin sokeria.

Makeutusaine valitaan käyttötarkoituksen mukaan:

  • Leivonnaisiin ja kuumennusta vaativiin ruokiin sopivat hedelmäsokeri, sorbitoli ja tavallinen sokeri. Nämä kaikki sisältävät energiaa, joten muista käyttää niitä kohtuullisesti.
  • Kahviin, teehen ja muihin juomiin sekä jälkiruokiin ja sirottamiseen sopivat parhaiten aspertaami, sakariini, syklamaatti ja asesulfaami, jotka eivät sisällä energiaa.
  • Kahvileivistä diabeetikoille sopivat parhaiten pieninä annoksina vähärasvaiset pullat ja marjapiirakat. Sen sijaan leivoksia, viinereitä ja muita rasvaisia leivonnaisia on viisasta karttaa.

Kaikki artikkelit aiheesta Erityisruokavaliot