Kodin kierrätyspiste

Jätettä syntyy tuotteiden ja materiaalien elinkaaren kaikissa vaiheissa alkaen raaka-aineen tuotannosta ja päätyen varsinaisen tuotteen hävittämiseen. Jätteiden lajittelu on kotitalouksissa tai muualla syntyvien jätteiden erottelua. Jätteet erotellaan esimerkiksi jatkokäsittelyn tai uudelleenkäytön perusteella.

Jätteiden lajittelun tarkoituksena on lisätä niiden hyötykäyttöä sekä vähentää ympäristöongelmia, joita ne aiheuttaisivat joutuessaan vääriin paikkoihin.

Lajittelun ja kierrätyksen avulla jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin, säästää luonnonvaroja sekä pienentää jätelaskua.

Näin voit vähentää turhaa jätettä ja kulutusta:

  • Osta vain tarpeellinen!
  • Vältä lyhytikäistä ja kertakäyttöistä. Suosi mieluummin kestävää ja korjattavaa.
  • Suosi kierrätettäviä pakkauksia ja pulloja.
  • Käytä muovipussin sijaan omaa kauppakassia.
  • Valitse tuotteita, joita ei ole pakattu turhaan. Muista, että eri hedelmiä voit laittaa myös samaan pussiin.
  • Suosi kierrättämistä ja lainaamista. Muista, että harvoin tarvittavia tavaroita, kuten joitakin kodinkoneita, voi lainata, vuokrata tai ostaa ystävän kanssa yhteiseksi.
  • Vältä ongelmajätteiden syntymistä.
  • Käytä hyväksesi kauppojen ja kaupungin tai kunnan tarjoamia lajittelupisteitä.
  • Vältä turhaa veden valutusta ja muista sammuttaa valot huoneesta, jos poistut 15 minuuttia pidemmäksi ajaksi.
  • Muista, että pienelläkin teolla voi olla suuri merkitys.
  • Muista, että jätettä ei ole, on vain kierrättämättömiä materiaaleja ja raaka-aineita!

Biojäte

Kotitalouksien jätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Biojätteellä tarkoitetaan eloperäistä maatuvaa jätettä, joka voidaan kompostoida. Kaatopaikalle joutuessaan biojäte mätänee ja tuottaa metaania, joka on yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. Kompostoitaessa biojäte erikseen siitä vapautuu pääasiassa hiilidioksidia, joka ei ole yhtä haitallista ympäristölle. Kotitaloudessa syntyvistä jätteistä biojätteeseen kuuluvat:Ruokatieto,biojäte, kuvittaja Tuija Fagerlund

  • hedelmien, vihannesten, juuresten ja kananmunien kuoret
  • kalojen perkuujätteet
  • ruuantähteet sekä kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet
  • kahvin tai teen porot suodatinpapereineen
  • käytetyt talouspaperit
  • kukkamulta, kasvinosat ja kuihtuneet kukat ja
  • pahviset kananmunakennot.

Sekajäte

Sekajäte on jätettä, jota ei voida hyödyntää, joten sen kanssa kannattaa olla tarkkana.

Sekajäte päätyy kaatopaikalle, jossa sitä ei enää lajitella.

Tällaista jätettä kotitalouksissa ovat esimerkiksi:

  • alumiinipinnoitetut muovit kuten kahvipaketit ja sipsipussitRuokatieto,sekajäte, kuvittaja Tuija Fagerlund
  • posliini
  • nahka ja kumi
  • pölynimuripussit
  • hehku- ja halogeenilamput sekä sulakkeet
  • PVC-muoviset tuotteet
  • tuhka ja tupakantumpit ja
  • kertakäyttöiset vaipat ja terveyssiteet.

Energiajäte

Kotitalouksissa syntyvä muovi on usein likaista ja sekalaatuista eikä sovi kierrätettäväksi. Siksi muovit hyödynnetään usein energiajätteenä, jota poltetaan lämpövoimalassa. Energiajätteestä saadaan sähköä ja lämpöä. Näin voidaan vähentää uusiutumattomien energiaraaka-aineiden käyttöä.

Energiajätteeksi luokitellaan kotitaloudessa syntyvästä jätteestä muun muassa seuraavat:Ruokatieto, energiajäte, kuvittaja Tuija Fagerlund

  • kertakäyttöiset virvoitusjuoma-, mehu-, pesuaine- ynnä muut pullot
  • muovikassit, -pussit ja -kelmut , elintarvikkeiden muoviset pakkaukset huuhdeltuina, esimerkiksi viili- ja jogurttipurkit sekä voi- ja margariinirasiat
  • lahja-, kääre- ja pakkauspaperit
  • paperinenäliinat
  • karkkipaperit ja
  • likaantunut, kostea pahvi ja kartonki (ei saa laittaa keräyskartonkiin).

Paperijäte

Kotitalouksissa syntyvästä jätteestä toinen kolmannes on paperijätettä. Kotona postiluukusta tuleva paperi sekä kirjoittamiseen ja tulostukseen käytettävä paperi käy paperinkeräykseen. Tällaista jätettä ovat siis:

  • sanoma- ja aikakauslehdet
  • puhelin- ja tuoteluettelot
  • pehmeäkantiset kirjat
  • kopiopaperit ja tulosteet
  • valkoiset piirustus- ja lehtiöpaperit
  • valkoisesta paperista tehdyt paperikassit ja  
  • kirjekuoret (myös ikkunalliset).

Kartonkijäte

Kartonkikeräykseen kelpaa puhdas, kuiva, ruskea pahvi, kartonki sekä voimapaperi. Keräykseen menevästä pahvista ei tarvitse poistaa etikettejä, niittejä, teippejä eikä hakasia. Litistä pahvilaatikot, näin ne vievät vähemmän tilaa.

Kotitaloudessa syntyvää kartonkijätettä ovat esimerkiksi:

  • aaltopahviRuokatieto, kartonkijäte, kuvittaja Tuija Fagerlund
  • kartonkitölkit, esim. maito- ja mehutölkit
  • kuivat ja puhtaat kartonkipakkaukset, esim. muro- ja keksipaketit   
  • paperipussit ja -kassit
  • pizzalaatikot ja munakennot
  • kartonkiset kertakäyttöastiat ja
  • askartelukartongit ja piirustukset.

Metallijäte

Metallit ovat oivia kierrätettäviä, sillä kierrätys on todella hyödyllistä sekä rahallisesti että ympäristön kannalta. Metalleja voi sitä paitsi kierrättää lähes loputtomiin. Kotitalouksissa syntyviin metallijätteisiin kuuluvat:Ruokatieto,metallijäte, kuvittaja Tuija Fagerlund

  • säilyketölkit ja metallipurkit
  • alumiinivuoat ja -foliot
  • pienet metalliesineet, kuten kattilat ja metallikannet  
  • kruunu- ja kierrekorkit sekä pantittomat juomatölkit

Suuret metallijätteet kuten esim. polkupyörä, liedet, huonekalujen metalliosat sekä koneet ja laitteet, tulee toimittaa jäteasemille.         

LasijäteRuokatieto,lasijäte, kuvittaja Tuija Fagerlund

Lasinkeräykseen saa laittaa lasipulloja ja lasipurkkeja. Panttipullot voi viedä kauppaan tai Alkoon. Väritön ja värillinen lasi lajitellaan erikseen omiin säiliöihinsä. Kierrätyslasista valmistetaan muun muassa lasipulloja ja -purkkeja (esim. hillopurkit) sekä lasivillaa.

Huuhtele pakkaukset, ennen kuin viet ne kierrätykseen. Poista korkit ja kannet. Kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa. Kuumuutta kestäviksi tarkoitetut lasiesineet, kuten uunivuoat, kahvinkeitinten kannut eivät kelpaa tavallisen pakkauslasin kierrätykseen, koska ne valmistetaan lasista, jolla on korkeampi sulamislämpötila. 

Ongelmajäte

Kotitalouksissa ongelmajäte on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Ongelmajätteet on aina eroteltava muista jätteistä ja toimitettava ongelmajätekeräykseen.

Kotitaloudessa ongelmajätteisiin luetaan kuuluviksi esimerkiksi:

  • energiansäästölamput ja muut loisteputket
  • elohopeakuumemittarit
  • emäksiset pesu- ja puhdistusaineet
  • torjunta- ja desinfiointiaineet
  • kaasupullot ja muut painepakkaukset
  • kynsilakat ja
  • paristot.

Tekstiilit

Suomessa kolme neljäsosaa tekstiilijätteestä päätyy kaatopaikalle. Tekstiilit on helpointa toimittaa puhtaina, suljetussa pussissa niille varattuihin kierrätyslaatikkoihin. Käytetyt tekstiilit on mahdollista myydä myös kirpputorilla tai niistä voi ideoida ja valmistaa aivan uusia, käyttökelpoisia tuotteita.