Ideoita opetukseen

KAUPPARETKI

Menkää yhdessä kauppareissulle tutustumaan viljatuotteisiin. Vertailkaa erilaisia jauhoja, mistä viljasta ne on valmistettu, mitä eri karkeusasteita jauhoissa on, mihin ruuanlaittotarkoitukseen eri karkeusasteet jauhoissa on valmistettu?

Mistä eri viljatuotteista valmistettuja pastoja löydät? Laskekaa kuinka monta erimuotoista pastaa löytyy kaupasta? Entä minkä värisiä pastoja? Kaupparetkelle löydät valmiin tehtävälomakkeen täältä sivun alareunasta.

 

VILJANTUNNISTUS

Tunnistakaa kaura, ohra, vehnä ja ruis julisteen kuvista ja miettikää, mitä tuotteita kustakin viljasta tehdään. Mistä viljasta makaroni on tehty? Entä ruisleipä tai mämmi? Voitte myös ostaa eri viljatuotteita ja yhdistää ne oikean viljan kuvaan.

 

SOKKOMAISTIAISET

Lapset saavat silmät sidottuina maistella erilaisia pehmeitä ja kovia leipiä, keitettyä makaronia, riisiä jne. Lapset kuvailevat makua ja suutuntumaa ja arvaavat, mitä söivät. Yksi teema voisi olla maistella neljää eri kotimaista viljaa puurona ja opetella tunnistamaan maut. 

 

VILJAN IDÄTYS

Idättäkää viljaa maistiaisiksi tai erilaiseksi pääsiäisruohoksi. Viljan jyviä voi idättää myös sisällä. Niitä saa maanviljelijältä tai luontaistuotekaupasta. Jos idätys tapahtuu laakeassa lasiastiassa, näkee myös mitä mullan alla tapahtuu, kun oras alkaa kasvaa. Tee näin:

  • Käytä mieluiten vehnänjyviä.
  • Liota vehnänjyviä vedessä yli yön.
  • Siirrä vuorokaudeksi itämään siivilään tai lasipurkkiin. Peitä siivilä muovilla ja lasipurkki kankaalla.
  • Kylvä seuraavana päivänä multaan ja peitä ohuella multakerroksella.
  • Kastele päivittäin ja pidä peitettynä. Tuuleta kylvöstä välillä, ettei se pääse homehtumaan.
  • Vehnänorasta voi syödä, käyttää salaattiin tai puristaa orasmehuksi. Siitä saa myös erinomaisen tanakkaa pääsiäisruohoa.

Listatkaa luokan kanssa mitä viljoja hyödyntäviä ruokalajeja tarjoillaan koulun ruokalassa viikon aikana.

 

VILJAVAAKUNAT

Noin 50 suomalaisten vaakunan aiheena on usein vilja ja sen viljely. Onko teidän kotipaikkakunnan vaakunassa aiheena vilja? Lapset voivat opetella piirtämään ja värittämään oman kotipaikkakuntansa vaakunan.

Pohtikaa, miksi  vilja on kuvattu vaakunassanne? Onko vaakunassa muuta syötävää tai syömiseen liittyvää? Tutustu ja tulosta tietoa vaakunoista sivun alta löytyvästä liitetiedostot -listasta!

 

PASTABINGO

Pasta on yleisnimitys erilaisille "makaroneille". Se on ikivanhaa italialaista ruokaa. Pastalaatuja on satoja: pitkää pastaa (esim. spagetti), nauhapastaa (esim. tagliatelle ja fettuccine), putkipastaa eli makaronia (esim. penne eli sulkakynä, macceroni), kuviopastaa (farfalle eli perhonen, simpukka, fusilli eli kierre), keittopastaa (riisinjyvä, aakkoset, pippurinmarja), täytepastaa (esim. ravioli, canneloni, lasagne) ja väripastaa (esim. tomaatti, pinaatti). Valmiin lomakepohjan ja ohjeet löydät sivun alareunasta PDF-muodossa.

Makaronitehdas

 

MIKÄ PUUTTUU? -MUISTILEIKKI

Levitetään pöydälle erilaista viljoihin ja leipomiseen liittyvää materiaalia, kuten erimuotoisia ja -värisiä makaroneja, riisiä, ohranjyviä, leipäpaloja, pieniä jauhokippoja, essu, taikinapyörä, munakello, puuhaarukka, piparkakkumuotti yms. Tutustumisen jälkeen oppilaat kääntyvät selin ja sulkevat silmänsä ja sillä aikaa opettaja poistaa yhden näytteen pöydältä. Voittaja on se oppilaista, joka ensimmäisenä muistaa, mikä puuttuu. Lisää vaikeutta saadaan, jos näytteiden järjestys pöydällä sotketaan samalla.

 

SAA KOSKEA! 

Oppilaat saavat kosketella ja katsella mm. viljantähkiä, jyviä, jauhoja, hiutaleita, ryynejä, makaronia ja leipää. Esim. niin, että kutakin sorttia on omalla pöydällään useissa astioissa ja oppilaat saavat tehtäväksi tunnustella ja arvailla mitä näytteet ovat. Lopuksi keskustellaan yhdessä, mitä mikin oli ja oppilaat saavat ehdottaa, mihin järjestykseen näytteet kuuluvat ja miksi (tähkä > jyvä > jauho > makaroni tai hiutale). Opettaja tekee oppilaiden kanssa yhden mallirivin, jossa astiat on oikeassa järjestyksessä.

 

VERTAILUTEHTÄVÄ 

Vertaile leipäpussien pakkausmerkintöjä. Missä on eniten suolaa, kuitua, mistä jauhoista ne on valmistettu jne. Lisää tietoa pakkausmerkinnöistä täällä.

 

TAIKATAIKINA

Suolataikinaa ei voi syödä, mutta se soveltuu hyvin askartelun raaka-aineeksi. Oppilaiden kanssa taikataikinasta voi koota vaikka oman lempiruokansa, toteuttaa lautasmallin pienoiskoossa tai havainnollistaa sesonkien vaihtelua tai eri maiden ruokakulttuureja taikinasta tehtävän ruokalautasen avulla.

Ohje 1

1 kkp suolaa
1 kkp jauhoja
6-8 rkl vettä

Ohje 2

3 dl jauhoja
1,5 dl suolaa
1,5 dl vettä
1 rkl ruokaöljyä

Muut tarvikkeet: Voipaperia työskentelyalustaksi, veitsi, puukko, pieni kaulin, liimaa, hammastikkuja, vesivärit, koristeluun sokeria, jauhoja jne.

Sekoita ainekset keskenään. Taikinan tulee olla niin paksua, että se irtoaa helposti kulhon reunoista ja sitä on helppo muovailla. Jos taikina on liian murenevaa, lisää vettä. Jos taikina tuntuu liian tahmealta, lisää jauhoja. Ennen muotoilua kädet kannattaa rasvata öljyllä. Muotoillut taikinatyöt paistetaan 150 asteessa vähintään tunti työn koosta riippuen tai 120 asteessa pidempi aika. Kovin korkeat luomukset pysyvät kasassa huonosti ilman tukirankaa ja paksujen taikinatöiden kuivatus vie pitkään.

Värillinen ja värjätty taikina: Värjää käytettävä vesi sormi-, peite- tai vesiväreillä ennen taikinan tekoa.

Taikinasta voi tehdä vaikkapa pullapitkoja leikkeihin, ruokia nukkekotiin, piparkakkuja kuusen koristeeksi tai mielikuvitushahmoja. Maalaa muotoillut taikinatyöt vesiväreillä ja lakkaa ne paistamisen jälkeen askartelulakalla. Näin saat kestäviä kuvioita. Ruoka-aineita voi käyttää taikinatöiden koristeluun. Esimerkiksi pullapitko koristuu sokerilla, patonki jauhoilla ja uudet perunat kahvinporoilla.
 

 

MUITA IDEOITA

Pelatkaa luokan kanssa visaa viljan reitistä Kahootissa. Tarvitsette visailua varten tietokoneen, valkokankaan ja mobiililaitteita nettiyhteydellä.

Ruokatieto, Ohrapelto, Antero Ohranen