Maailman makuja

Maailman maut
Matkailun myötä uudet makumaailmat ovat tulleet suomalaisille entistä tutummiksi. Myös maahanmuuttajat ovat tuoneet tullessaan meille maansa ruokakulttuuria.

Ihmisillä on nykyään valmiutta sekä varaa sijoittaa enemmän ja parempaan ruokaan kuin ennen, joten uusia raaka-aineita ja etnisiä ravintoloita kokeillaan ennakkoluulottomammin.

Kulinarismiinhan kuuluu sekä halu valmistaa mahdollisimman alkuperäisiä ruokalajeja että etsiä uusia makukokemuksia.

Muuttunut kotikeittiö

Suomalainen keittiökulttuuri on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Ruokaa ei enää tehdä niin paljon alusta alkaen itse kuin 1960- ja -70-luvulla.

2000-luvun lasten ja nuorten ruokamuistot sekä keittiöperinne voivat olla ihan toisenlaisia. Ne voivat olla mikrossa lämmitettyä einesruokaa, pizzaa tai hampurilaisia. Joillekin se voi merkitä, että perheenjäsenet syövät eri ruokaa, eivätkä välttämättä edes yhteisen pöydän, vaan tv:n ääressä sohvalla. Tai jollekin lapsuuden makumuistoissa voi olla monipuolisia ruokia eri mausteineen eri maailman kolkista, perinteisten siskonmakkarasoppien ja lihapullien rinnalla.

Olemme nopeasti omaksuneet eksoottisten hedelmien ja vihannesten käytön. 

Ruokakauppojen valikoimat ovat monipuolisia – jopa ylenpalttisia. Aikaisempi tuoretuotteiden vuodenaikaisvaihtelu on liki kadonnut, koska lähes kaikkia tuotteita saa läpi vuoden. Ihmiset ovat tutustuneet ulkomaanmatkoillaan vieraisiin raaka-aineisiin sekä ruokiin ja haluavat kokeilla niitä myös kotiin palattuaan. Nykyajan kaupat antavat myös siihen raaka-aineillaan mahdollisuuden.

Olemme nopeasti omaksuneet eksoottisten hedelmien ja vihannesten käytön. Suomen lähes joka kolkasta saa nykyään kiivejä, avokadoja, kaffirlimetin lehtiä, pestoa ja chilitahnoja.

Elämäntapana ruokailukokemukset

Lisääntynyt ruokakiinnostus ei selity pelkällä elintason nousulla, sen taustalla täytyy olla myös kulttuurisia muutoksia. Yhtenä selityksenä voi olla ihmisten maailmankuvan laajeneminen lisääntyneen massaturismin ja tiedotusvälineiden ansiosta.

Uudet makunautinnot ja niiden etsiminen tukevat yksilöllisen hyvinvoinnin korostamista 1980-luvulta alkaen. Markkinatutkimuslaitokset ovat jo kymmeniä vuosia luoneet erilaisia kuluttajatyyppejä, joille myydään myös ruuan merkkituotteita. Ruuan sijasta on alettu myydä elämäntapaa.

Ruuan sijasta on alettu myydä elämäntapaa.

Vuosikymmenten saatossa muuttuneista lempiruokaluetteloista näkee ulkomaisten ruokien asettumisen koko kansan mieliruokalistoille.

Esimerkiksi italialainen pizza on nykyään yksi suomalaisten suosikkiruuista ja myydyimpiä eineksiämme. Sen on sanottu kotiutuneen helposti Suomeen johtuen vanhasta avopiirakkakulttuuristamme.

Suomalaiset tutustuivat laajemmin pizzaan 1970-luvulla eli vasta kymmenisen vuotta ensimmäisen pizzerian avaamisen jälkeen. Koulujen kotitaloustuntien innoittamana myös kodeissa alettiin leipoa pizzaa lauantai-iltojen herkuksi.

Kansainvälistymisen rinnalla myös suomalainen perinteinen ruokakulttuuri on nostettu voimakkaasti esiin, ja ihmiset ovat siitä jälleen kiinnostuneita. Yhä tavallisempaa on myös yhdistää vaikka ranskalainen keittotaito suomalaisiin raaka-aineisiin.

Perustana eivät ole perinneruokamme alkuperäisessä muodossaan, vaan niiden korkealuokkaiset raaka-aineet, kuten poro, lakka ja muut metsämarjat, lohi, makean veden kalat, mäti, sienet ja riista. Ranskalaiseen tapaan tehtyinä aineksista on syntynyt jälleen uutta eksotiikkaa.

Saisiko olla tofua vai tempehiä?

Lisäksi nykyään on tarjolla valtava määrä etnisiä ruokakauppoja, jotka lennättävät meille Pohjolaan aineksia maailman eri laidoilta. Esimerkiksi tuoreita yrttejä ja -mausteita, erikoisia hedelmiä ja kasviksia.

Verkkokauppa on avannut lähteen monille eksoottisille erikoisainehankinnoille.

Pääkaupunkiseudulla on vähintään parikymmentä etnistä ruokakauppaa. Tarjolla on mm. japanilaista, thaimaalaista, afrikkalaista, eestiläistä, intialaista, turkkilaista ja aasialaista elintarviketta. Näistä liikkeistä kikhernejauhot, kimchit, tahinit, tofut ja tempehit siirtyvät luonnikkaasti suomalaisiin keittiöihin kokeiltaviksi.

Myös verkkokauppa on avannut lähteen monille eksoottisille erikoisainehankinnoille.

Monissa liikkeissä on tarjolla myös eri uskontokuntiin liittyviä elintarvikkeita, kuten halal-lihaa tai kosher-elintarvikkeita.

 

Kuva: Scanstockphoto