Kymenlaakso

Ruokatieto, Kuva JP Laakio, leivät
Kymenlaaksolaisen ruokaperinteen perustana on maantieteellinen sijainti. Pohjoinen Kymenlaakso on saanut vaikutteita savolaisuudesta, luoteiset pitäjät Hämeestä, lounaiset osat ruotsalaisväestöltä ja itäinen maakunta Karjalasta ja Venäjältä.

Rannikolla näkyvät myös meren yli saapuneet opit. Kansainvälisyys on ollut tällä alueella jo kauan arkipäivää laivojen, merimiesten ja sotilaiden kuljettaessa mukanaan tietoa ja tavaraa.

Kymijoki on ollut kymenlaaksolaisille todellinen elämänvirta, onhan se taannut kalaruokaa joen rannalla asuville. Meren ja Kymijoen vaikutus näkyy muutenkin selvästi koko maakunnassa.

Meren ja Kymijoen vaikutus näkyy muutenkin selvästi koko maakunnassa.

Hapanta makua ja pehmeää leipää

Idässä on arvostettu hapanta makua. Siksi myös Kymenlaaksossa ruokapöytään ovat kuuluneet happamat limput, hapatetut kalat, piimään leivotut leivät, hapanvellit sekä hapankaali. Kymenlaaksossa marjoja ja sieniä on kerätty ahkerasti talteen.

Kymenlaakso kuuluu pääosin pehmeän leivän alueeseen. Lähes jokapäiväinen uunin lämmittäminen johti monipuoliseen leipomiseen. Pehmeä, hapan ruisleipä, rieskat ja piirakat kuuluvat kymenlaaksolaiseen ruokaperinteeseen.