Näin syö nelihenkinen suomalaisperhe

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa siitä miten Suomi syö. Ruokatieto laski vuonna 2010 tilasto- ja kulutuslukujen perusteella nelihenkisen suomalaisperheen viikon aikana käyttämän ruoka- ja juomamäärän. Keskivertoa edustava perhe kuvattiin ruokineen omassa keittiössään.

Perheen ruokakuva oli osa tiedekeskus Heurekassa vuonna 2011 järjestettyä ravintoa ja syömistä käsittelevään Bon appétit – Syödään yhdessä -näyttelyä.

Näyttelyssä kuva oli esillä yhdysvaltalaisen valokuvaaja Peter Menzelin eri maissa kuvaamien vastaavanlaisten otosten rinnalla.

Näin perheen ruuankulutus laskettiin

Peter Menzel toteutti 1990-luvulla valokuvaprojektin, jossa hän kuvasi yli 30 perhettä ympäri maailmaa kuluttamansa viikon ruokamäärän ääressä.

Suomalainen kuva perustui tilastotietoon.

Suomalainen kuva perustui tilastotietoon. Kuvaa varten keskimääräinen ruuankulutus koottiin niin, että aikuisten ruuat kerättiin Finravinto 2007 -tutkimuksesta ja lasten ruokavalio Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi -tutkimuksesta (2008).  

Näistä tutkimuksista selvitettiin sekä eri ruoka-aineiden kulutusmäärät että ruokaryhmien suosituimmat elintarvikkeet, jotka sitten otettiin kuvaukseen mukaan, kertoo tietojen poiminnasta vastannut erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Noin 300 euroa viikossa

Tilastokeskukselta saatujen tietojen perusteella suomalaisen nelihenkisen perheen ruokamenot vuonna 2008 olivat noin 290 euroa viikossa. Tähän on laskettu kulutus elintarvikkeisiin, alkoholittomiin juomiin, alkoholijuomiin sekä ravitsemispalveluihin.

Pitkälle jalostetut tuotteet ovat lisänneet suosiotaan.

Elintarvikevalikoimassa on viimeisten 20 vuoden aikana tapahtunut useita rakenteellisia muutoksia. Pitkälle jalostetut tuotteet ovat lisänneet suosiotaan. Näitä ovat peruna- ja leivonnaispakasteet, makeiset, sokeroidut juomat, light-juomat, vedet ja alkoholijuomat. Myös juuston, lihan ja viljan kulutus on kasvanut.

Myönteistä on kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lievä kasvu. Maitojuomien kulutus on laskussa.

Yhdessä syöminen parantaa oloa

Suomalaisten ruokailutottumukset ovat viime vuosina parantuneet: kasvisten käyttö on lisääntynyt ja rasva vaihtunut pehmeämmäksi. Suurin haaste suomalaisten syömisessä on energian, sokerin ja suolan liiallinen saanti.

- Tavoitteena on saada suomalaiset syömään kohtuullisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa energiansaannin ja energiankulutuksen tasapainoa kiinnittämällä erityisesti huomiota rasvaan ja sokeriin, Ovaskainen toteaa.

"Perheen yhteisten aterioiden merkitys on erityisesti teini-ikäisille tärkeää."

Perheiden rooli lasten ruokailutottumusten omaksumisessa on Ovaskaisen mielestä aivan keskeinen. Kotoa opitut hyvät ruokailutottumukset antavat kestävän pohjan nuoren syömiselle. Perheen yhteisten aterioiden merkitys on erityisesti teini-ikäisille tärkeää, sillä se saattaa olla päivän ainoa hetki, jolloin nuoret ja aikuiset tapaavat toisiaan.

- Yhdessä syöminen edistää myös aterioiden monipuolisuutta. On kannustavampaa koota kaikki aterian osat - pääruoka, kasvislisäkkeet, leipä, juoma ja jälkiruoka - tarjolle, kun syöjiä on useampia, Ovaskainen pohtii.

Bon appétit syntyi yhteistyöstä

Bon appétit – Syödään yhdessä -näyttely oli tuotettu neljän eurooppalaisen tiedekeskuksen yhteistyönä ja ne esittelivät sen vuorotellen. Näyttelyn suunnitteluun ovat osallistuneet universcience/La Cité des sciences et de l’industrie (Pariisi), Heureka (Vantaa), Museo Nazionale della Scienza e della Tecnologia "Leonardo da Vinci" (Milano) ja Technopolis (Mechelen).

Näyttely korosti ruokakasvatuksessa terveellisyyden rinnalla syömisen nautinnollisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Päivitetty 13.2.2014.
Kuva: Juha-Pekka Laakio