Uudet tuulet ponnistavat omasta kulttuurista

Suomalainen ruokakulttuuri lepää suurelta osin perinteisissä, mutta ajan muokkaamissa ruuissa ja tavoissa. Lisäksi unohtuneita, vanhoja raaka-aineita ja osaamista kaivetaan esiin, ja täysin uusia tuulia saapuu maahamme koko ajan.

Marjaviinit ja erikoisoluet nousussa

Tilaviinit ovat yksi ruokakulttuurin kehityksen haara, joka perustuu vanhalle marjaosaamiselle. Viinitiloja on Suomessa kolmisenkymmentä, eri puolilla Suomea. Ensimmäisten suomalaisten viinitilayritysten aloitettua toimintansa vuonna 1995 ala on laajentunut ja kehittynyt huimaa vauhtia.

Suomeen on kehittymässä uudenlaista olutkulttuuria.

Kansainvälisen erikoisoluiden nousun myötä myös Suomeen on kehittymässä uudenlaista olutkulttuuria. Vuosien tauon jälkeen pienpanimoita löytyy maastamme jo nelisenkymmentä omine paikallisine tuotteineen. Tämän kehityksen myötä olutkulttuuri on lähentynyt viinikulttuuria maisteluineen sekä eri tyyppisten oluiden ja ruokien yhdistelyssä.

Herkutellaan juustoilla

Pienjuustoloita löytyy Suomesta niin ikään kolmisenkymmentä. Osassa valmistetaan nimenomaan meille perinteisiä juustoja mutta tuotekehitys vie kohti uusia paikallisia erikoisuuksia ja kansainvälisten klassikkojen kotimaisia versioita. Joitain tuotteita on valtakunnallisessa jakelussa, mutta useimmat ovat vain paikallisen asiakaskunnan ulottuvilla.

Leipomot ovat suurin elintarvikejalostuksen yritysjoukko, olipa kyse vain pienistä yrityksistä tai koko toimialasta. Leipomoista saamme niin pitaleivät ja focacciat kuin jatkuvasti uusiutuvan perinteisesti suomalaisten leipien valikoimankin.

Pieniä palvaamoita, makkaranvalmistajia ja muita lihan jatkojalostajia on reilu sata. Myös niissä kehitetään uusia käyttötapoja meille tutuille raaka-aineille. Eksoottisimmat esimerkit lienevät poron sydämestä valmistettu shasimi ja eettisesti kasvatettujen hanhien maksasta valmistettu paté.

Maatiaiset voimistuvat

Alkuperäislajikkeiden säilyttämistä voidaan pitää nykyaikaisena tapana vaalia ruokakulttuuriamme. Tuorein nosto tässä työssä on itäsuomalaisen karjan, kyytön, pelastusoperaatio. Alkuperäislajikkeilla, niin kasveilla kuin tuotantoeläimillä, ylläpidetään osaamisen ja tarjonnan monimuotoisuutta.

Maastamme löytyy lukemattomia raaka-aineita, joita myös muunmaalaiset hamuavat.

Maastamme löytyy lukemattomia raaka-aineita, joita myös muunmaalaiset hamuavat ja jotka näin kehittävät suomalaista ruokakulttuuria.

Herkkutatteja on viety Italiaan jo vuosikymmeniä ja suomalaistunut italialaismies on joitain vuosia sitten kehittänyt Itä-Suomeen poimintaverkoston ja tattihälytysjärjestelmän. Männyntuoksuvalmuskaa eli matsutakea on Suomessa kasvanut iät ja ajat, mutta vasta japanilaisten ostoinnostus johti sen kauppasieniluetteloon. Ulkomaalainen innostaja on nostanut myös mämmin mainetta.

Maakunnallisuudesta paikallisiin tarinoihin

Uudet tuulet eivät enää noudata maakunnallisia aluerajoja, vaan ovat paikallisia pisteitä kartalla. Yhteistä on se, että kaikki uudet innovaatiot antavat edustamilleen ruuille uudet kasvot ja tarinat.

Innovaatiot antavat ruuille uudet kasvot ja tarinat.

Ruokamuotoilu ja ruokamatkailun kehitys yhdistävät paikallisen kulttuurin tekijöitä ja tuotteita yhteiseen verkostoon, josta niin paikalliset ihmiset kuin matkailijat läheltä ja kaukaa löytävät elämyksiä ruuan valmistuksen, viljelyn ja ruuasta nauttimisen parissa. 

 

Kuva: Valtioneuvoston kuvapankki, Sren ruokakuvat