Henkilöstöravintoloissa lounastetaan terveellisesti

01.03.2004
Henkilöstöravintoloissa syödään terveellisesti. Lautaselle mahtuu
henkilöstöravintoloissa muita ravintoloita useammin kasviksia, kalaa ja
keitettyä perunaa. Muissa lounaspaikoissa tankataan enemmän pizzaa ja
virvoitusjuomia, ilmenee Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen
selvityksestä. Henkilöstöravintolan myönteinen vaikutus ruokatottumuksiin
havaittiin koulutuksesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Miehet syövät ravintoloissa, naiset suosivat eväitä

Miehet syövät usein lounaansa ravintoloissa. Henkilöstöravintolassa käyvät yhtä
usein miehet ja naiset, mutta miehet ruokailevat naisia ahkerammin muissa
ravintoloissa. Naisista jopa 40 prosenttia huolehtii ruokailusta omin eväin.
Kotona lounaansa syövät ovat yleensä eläkeikää lähestyviä miehiä ja muualla
kuin pääkaupunkiseudulla asuvia.

Ikäryhmistä nuoret 15-24 -vuotiaat asioivat uutterasti henkilöstöravintoloissa,
mikä johtunee tuetusta oppilaitosruokailusta. Myös pääkaupunkiseudulla asuvat
ja korkeammin koulutetut lounastavat usein henkilöstöravintolassa. Työpaikan
koko vaikuttaa, sillä isoilla työpaikoilla ruokaillaan henkilöstöravintolassa
enemmän kuin pienillä.

Henkilöstöravintolaa käytetään mielellään silloin, kun se sijaitsee lähellä,
hinta koetaan sopivaksi ja ruoka maukkaaksi, laadukkaaksi ja terveelliseksi.
Myös työssä viihtyminen lisää henkilöstöravintolan käyttöä.

Henkilöstöravintolat vaikuttavat kansanterveyteen

Henkilöstöravintolassa syödään Suomessa usein päivän ainoa lämmin ateria.
Niiden ruualla on siten suuri vaikutus kansanterveyteen. Vuonna 2001 Suomessa
oli reilut 1600 henkilöstöravintolaa, ja ne tuottivat lähes 64 miljoonaa
ateriaa.

Ensimmäiset joukkoruokailua koskevat ravitsemussuositukset on annettu vuonna
1971. Lääkintöhallituksen uusi suositus julkaistiin 1986. Suositusten tarkoitus
on auttaa henkilöstöruokailun suunnittelua ja arviointia.

Joukkoruokailu halutaan seurantaan

Joukkoruokailun merkitys suomalaisten ravitsemuksessa on tunnettu, mutta
järjestelmällistä arviointia ei ole toistaiseksi järjestetty. Useissa
ravitsemuspoliittisissa asiakirjoissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota
seurannan tarpeellisuuteen. Lokakuussa 2002 käynnistettiin
Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä hanke, jonka
tavoitteena oli selvittää työaikaisen aterioinnin yleisyyttä, taustatekijöitä
ja ravitsemuksellista merkitystä sekä mahdollisuuksia joukkoruokailun seurannan
toteuttamiseksi.

Hankkeessa laadittu raportti Työaikainen ruokailu Suomessa. Kolmen
valtakunnallisen seurantatutkimuksen tuloksia on luettavissa KTL:n ja TTL:n
www-sivuilla (www.ktl.fi. www.ttl.fi). (Finfood)