Jodin pienentynyt saanti huolestuttaa asiantuntijoita

12.06.2013
Huolestuttavan suuri osa suomalaisista ei enää saa riittävästi jodia ravinnostaan, katsoo suomalaistutkija. Riskiryhmässä ovat lapset ja nuoret, odottavat ja imettävät äidit sekä vegaanit. Merkittävän jodin lähteen maidon jodipitoisuus voi laskea, sillä tuotantoeläinten rehujen joditäydennystä on EU:ssa ehdotettu vähennettävän.

Suomalaisten jodin saanti on kääntynyt laskuun vuodesta 2002. Jodipitoisuutta mitataan virtsasta osana Finravinto-tutkimusta, jonka uusimmat tulokset vuodelta 2012 julkaistaan tulevana syksynä. Laskusuunta nähtiin vuoden 2007 tuloksissa. Vuoden 2012 alustavissa tuloksissa suunta ei näytä kääntyneen.

Syiksi jodin alhaisuuteen arvioidaan vähentynyttä kotiruuan tekoa ja lisääntynyttä valmisruuan ja ravintolaruuan syömistä. Erikoistutkija Iris Erlund THL:stä kertoo, että ruokateollisuus käyttää pääasiassa jodioimatonta suolaa. Suolan laatua ei tarvitse ilmoittaa pakkauksessa.

"Meillä on liian suuri osuus heitä, jotka saavat lievästi liian vähän jodia."

Monella lievä puutos jodista

Erlundin mukaan hyvin suurella osalla suomalaisista jodin saanti jää alle aikuisille suositellun 150 mikrogramman päivittäin.

- Meillä on liian suuri osuus heitä, jotka saavat lievästi liian vähän jodia. Lisäksi osalla on kohtalainen jodin puutos. Erlund kertoo. 

Hän toivoo lisää tutkimusta kaikkien riskiryhmien, etenkin lasten, jodinsaannista.

Erlundista suomalaisten ei missään nimessä pitäisi lisätä suolan syömistä, mutta kaiken syödyn suolan tulisi olla joditäydennettyä. Nyt ruokatrendit puhaltavat kuitenkin kohti jodioimatonta suolaa, kuten merisuolaa, sormisuolaa ja muita erikoissuoloja, joiden käyttö on kasvanut kodeissa.

Joditäydentämättömien suolalaatujen jodipitoisuus voi olla vain kymmenesosan jodioituun vaihtoehtoon verrattuna.

Rehujen joditäydennystä saatetaan leikata

Maito on Suomessa merkittävä jodin lähde ravinnossa, sillä kotieläinten rehuun lisätään jodia.

Maito on Suomessa merkittävä jodin lähde ravinnossa, sillä kotieläinten rehuun lisätään jodia. Myös kananmunissa on rehusta peräisin olevaa jodia.

Erlund on huolissaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan talvella antamasta suosituksesta, että nautojen ja siipikarjan rehujen ylintä sallittua jodilisäystä vähennetään selvästi. Eläimet itse saavat rehusta jodia yli tarpeensa ja poistavat jodia kehostaan tuottamiinsa maitoon ja muniin ihmisen käyttöön.

Efsa perustelee tieteellistä arviotaan sillä, että nykytasolla Euroopassa voidaan jodia saada ruuasta liikaa. Liiallinen jodinsaanti on myös haitallista. Raaka-aineiden luontainen jodipitoisuus riippuu maaperän sisältämästä jodista. Suomen maaperä sisältää jodia vain niukasti.

Ravitsemusneuvottelukunta pohtii toimenpiteitä

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on äskettäin perustanut työryhmän pohtimaan väestön jodin saannin turvaamista. Työryhmän jäsenenä Erlund arvioi, että ryhmä antanee arvionsa loppuvuodesta, kun Finravinto-tutkimuksen tulokset ja suomalaisten nykyinen jodinsaanti ovat selvillä.

Suolaan lisätään nyt 25 milligrammaa jodia kiloon suolaa.

- Pohdimme työryhmässä myös sitä, pitäisikö määrää nostaa. Ensin täytyy kuitenkin arvioida, miten tämä kohdentuisi eli kohentuisiko riskiryhmien tilanne. Joissakin maissa jodia lisätään leipään.  Kohdentuisiko tämä Suomessa oikein, on myös pohdinnan alla, Erlund toteaa.

Puute heikentää oppimista

Jodin puute heikentää kilpirauhasen toimintaa ja voi pitkällisen puutteen jälkeen johtaa kilpirauhasen liikakasvuun eli struumaan. Entisaikaan struuma ei ollut Suomessakaan harvinainen, mutta suolan ja rehujen joditäydennys on ehkäissyt sitä tehokkaasti.

- Struumaa esiintyy yhä Euroopassa, ja jodin puute lisää myös oppimisvaikeuksia, Erlund muistuttaa.

Lääkäri-lehden mukaan jodin tarpeellisuus sai hiljattain vahvistusta The Lancet -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Brittitutkimuksessa raskaana olevien naisten elimistön alhainen jodipitoisuus oli yhteydessä syntyvien lasten muita alempaan älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin alakouluiässä.

Raskaana olevien naisten elimistön alhainen jodipitoisuus oli yhteydessä syntyvien lasten muita alempaan älykkyysosamäärään.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan raskaana oleva äiti tarvitsee jopa 66 prosenttia enemmän jodia kuin muut aikuiset. (Ruokatieto)