Tiesitko, milloin elintarvikkeita alettiin valmistaa teollisesti ja koska kinkku vakiintui suomalaiseen joulupöytään? Miten suomalaisten suosikkiruuat ovat muuttuneet 1980-luvulta nykypäivään? Nämä ja monet muut kiinnostavat suomalaisen ruokakulttuurin tiedonjyvät selviävät...

Yläkoululaisten Ruokavisa-osaamiskilpailu huipentuu ensi viikolla loppukilpailussa, joka kisataan Kevätmessuilla Ruokatiedon näytöskeittiössä. Ruokavisa saavutti tänä vuonna ennätysmäärän yläkoululaisia, yli 3 600 oppilasta. Taso oli äärimmäisen kova, sillä päästäkseen...

Muutos ja kansainvälisyys ovat suomalaisten mielestä oman ruokakulttuurimme yleisimmät piirteet. Heti näiden jälkeen listalla ovat perinteet ja paikallisuus.

Suomalaiset ovat hankkineet ruuan hyvin pitkään omilta pelloilta, maatilkuilta tai lähialueiden maatiloilta ja pienistä kaupoista. Vasta 1960-luvulla ruokaa ryhdyttiin ostamaan pääasiassa kaupoista.

Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä.

Tietohaarukka 2017 kokoaa yksiin kansiin keskeiset, tuoreet ruoan tuotantoa ja kulutusta koskevat tilastot.

Ruokavisan loppukilpailu käydään to 6.4 klo 10 - 13 Helsingin Messukeskuksessa Ruokatiedon näytöskeittiössä Kevätmessujen Lähiruoka & Luomu -messuilla Helsingin Messukeskuksessa tapahtuu myös paljon muuta! Tervetuloa osastollemme 7a150!

Ruuan reitti on alakoululaisille suunnattu opetuskokonaisuus, joka tutustuttaa ruuan matkaan pellolta pöytään julisteiden ja esimerkiksi videoiden avulla.

Broilerien hyvinvointia mittaava jalkapohjaindeksi otettiin mukaan Tietohaarukkaan vuonna 2016. Se lukeutuu ruokaketjussa eläinten hyvinvointi -ulottuvuuteen ja on ensimmäinen broilereita koskeva tilasto tietohaarukassa.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa siitä miten Suomi syö. Ruokatieto laski vuonna 2010 tilasto- ja kulutuslukujen perusteella nelihenkisen suomalaisperheen viikon aikana käyttämän ruoka- ja juomamäärän. Keskivertoa edustava perhe kuvattiin ruokineen omassa keittiössään.