Jäätelö saapui Välimereltä Pohjolaan

Suositun kesänautinnon ja jälkiruuan jäätelön juuret ovat syvällä historiassa. Jumalten ja kuninkaiden ruoka saavutti Härmän 1800-luvulla.

Kreikkalaisten ja roomalaisten kerrotaan nauttineen jäädytettyjä juomia, joista jäätelön katsotaan saaneen alkunsa, jo tuhansia vuosia sitten ylellisissä pidoissaan. Kreikan historioitsijoiden mukaan vilvoittavia jumalten jälkiruokia valmistettiin hedelmämehuista ja Olympos-vuorelta tuodusta lumesta.

Jälkiruokia valmistettiin hedelmämehuista ja Olympos-vuoren lumesta.

Kesällä jäisiä, talvella kuumia juomia

Jäätelön valmistukseen tarvittavaa jäätä varastoitiin antiikin Roomassa syviin kaivoihin. Kesäisessä Roomassa jäisiä juomia sai ostaa thermophia-nimisistä kaupoista, ja talven tullen kauppojen tuotevalikoima vaihtui kuumiin juomiin.

Myös kiinalaisten tiedetään sekoittaneen makeaa jälkiruokaa hedelmämehuista ja lumesta jo kolme tuhatta vuotta sitten. Löytöretkeilijä Marco Polon kerrotaan tuoneen reseptin jääjuoman valmistuksesta 1200-luvulla Kiinasta Eurooppaan, Venetsiaan.

Italialaiset lisäsivät kerman ja maidon

Venetsiasta jäisten jälkiruokien valmistus levisi muualle Italiaan. Italialaiset keksivät sekoittaa jäiseen jälkiruokajuomaa kermaa ja maitoa.

Jäädyttämällä seos, johon käytetään marja- ja hedelmäsoseen tai mehun lisäksi maitoa, sokeria ja vettä syntyi serbettijäätelö. Sorbettiin ei käytetä lainkaan maitoa.

Jäätelön valmistus levisi hovikokkien avulla ympäri Eurooppaa.

Firenzeläinen Katarina de Medici teki naimakaupat Ranskan tulevan kuninkaan Henrik II:n kanssa ja muuttaessaan nuorikoksi Ranskaan vuonna 1533 hän vei mukanaan jäätelön valmistuksen taitavan kokkinsa. Jäätelön valmistus levisi hovikokkien avulla ympäri Eurooppaa, mutta se säilyi pitkään kuninkaallisten keittiöiden erikoisuutena.

Ranskassa tavallinen kansa sai herkutella jäätelöllä 1600-luvun puolivälistä lähtien, jolloin Italiasta muuttanut Fransesco Procope perusti Pariisiin ensimmäisen jäätelökahvilan.

Haroshii maroshii

Suomessa jäätelöä kauppasivat ensimmäisinä venäläiset, jotka hallitsivat jäätelön tekemisen taidon.

Viipurilaisten, turkulaisten ja helsinkiläisten muistelmissa vuosisadan alusta on jäätelökauppiaiden huuto 'haroshii maroshii' painunut lasten mieliin.

Jäätelö-sana tunnetaan Elias Lönnrotin 1850-luvulla toimittamassa sanakirjassa.

Jäätelö-sana tunnetaan nykyisessä merkityksessään Elias Lönnrotin 1850-luvulla toimittamassa sanakirjassa.

Jäätelön teollinen valmistus käynnistyi Suomessa 1930-luvulla. Aluksi jäätelö myytiin pienille lautasille asetettuna tai vohvelitötteröstä, mutta jo 1934 ryhdyttiin valmistamaan jäätelöpuikkoja. Puikkojäätelö lisäsi huomattavasti jäätelön menekkiä.

Toisen maailmansodan aikana suomalaiset saivat tyytyä kuoritusta maidosta, sakariinista ja liivatteesta valmistettuun korvikejäätelöön. Jäätelön valmistus lähti käyntiin uudelleen, kun kerma vapautettiin säännöstelystä.

Vuonna 2012 suomalaiset söivät jäätelöä reilut 12 litraa per henkilö. Yhteensä jäätelöä myytiin 66 miljoonaa litraa.
 

 

Artikkeli on muokattu alun perin Ruokatiedon uutisissa vuonna 1997 julkaistusta jutusta.