Normaali versio

Vappu tuo kevään kielelle ja mielelle

ruokatieto, pienet herkut
Nakit, munkit ja sima - ainakin nämä iloisen vappujuhlan ainekset löytyvät useimpien suomalaisten vapusta.

Kevään tulon ja ylioppilaiden juhlan karnevaalihumulla on pitkät perinteet. Simaa ja tippaleipiä on nautiskeltu, ja maljoja kohoteltu kevään juhlan kunniaksi jo vuosisatoja.

Kirkollisesta pyhästä työn ja opiskelijoiden juhlapäiväksi

Alun perin vappu oli keskiaikainen kirkollinen juhlapäivä, jota juhlittiin baijerilaisen abbedissan Walburgissin pyhimykseksi julkistamispäivänä. Walburgis valittiin ensimmäisenä naisena johtajaksi luostariin, jossa oli sekä nunnia että munkkeja.

Toukokuun ensimmäisenä päivänä on jo vuosituhansia juhlittu kevään alkua. Suomessa aateliston tiedetään järjestäneen keskiajalla vappupäivän kuvaelmia, joissa talvi ja kesä taistelivat keskenään. Suomalaiset säätyläiset juhlivat 1800-luvulla kevään tuloa vappuna, ja silloin avattiin kesäravintolat.

Toukokuun ensimmäisenä päivänä on jo vuosituhansia juhlittu kevään alkua.

Ylioppilaiden vapunvieton malli saatiin Suomeen Ruotsista 1800-luvulla. Ylioppilaiden kevätjuhlaa vietettiin jo Turun Akatemian aikoina. Yliopiston siirrettyä Helsinkiin, perinnettä jatkettiin pääkaupungissa.

Yhdysvalloissa on vietetty työnjuhlaa toukokuun ensimmäisenä päivänä, josta se myöhemmin levisi myös Suomeen. Vuonna 1889 vapusta tuli virallisesti työväen yhteinen juhlapäivä. Liputuspäivä vapusta tuli vuonna 1978, jolloin se samalla nimettiin suomalaisen työn päiväksi.

Jo 1900-luvulla oli tapana lähteä ravintolaan syömään vappulounasta ja kuuntelemaan kuorokonsertteja. 1920-luvulta lähtien vappuun ovat liittyneet myös erilaiset koristeet, kuten ilmapallot, serpentiinit ja vappuviuhkat.

Nykyään kaupunkien keskustoissa vappua juhlivat haalariasuiset opiskelijat. Helsingissä kokoonnutaan vappupäivänä Ullanlinnanmäelle piknikille - säästä riippumatta. Myös poliittisille vappumarsseille kerääntyy väkeä, vaikka niiden suosio onkin hiipunut viime vuosikymmeninä.

Simaa, munkkeja ja tippaleipiä

Perinteinen vapun ajan juoma on sima. Sima mainitaan jo Kalevalan tarinoissa, mutta nykyisen kaltaista simaa on valmistettu 1700- luvulta.  1800-luvun loppupuolella sima oli suosittu kesäjuoma, ja sen suosio yleistyi raittiusaatteen voimistuessa. Nykyään sima on yleinen vappujuoma, jota valmistetaan useissa suomalaisissa kodeissa.

Sima mainitaan jo Kalevalan tarinoissa.

Siman kanssa tarjotaan usein perinteisiä vapun ajan leivonnaisia, munkkeja ja tippaleipiä. Tippaleivät lienevät alkujaan saksalaisia leivonnaisia. Niitä on tarjoiltu jo 1700-luvulla suomalaisissa säätyläiskodeissa ja 1830-luvulla Helsingin Kaisaniemen ravintolassa.

Menuehdotuksia vappupiknikille

Osa vappupiknikin naposteltavista on parasta valmistella jo etukäteen, ettei aikaa tuhraannu keittiössä seisoskeluun. Kuohuviinin kyydittämällä piknikillä maistuvat perinteisesti nakit, perunasalaatti, tippaleivät ja munkit. Skål!

Simaa, silliä ja serpentiiniä!

Perunasalaatti
Lime-chilisilli
Silliä ja tomaattimarmeladia
Pinaatti-oliivipannukakku
Sienisalaattitäytteinen leipä
Yrttisämpylät
Kinkku-ananaslevite
Rosetit
Omenadonitsit
Sima

Heliuminkevyt kevätretki

Hunajamarinoidut osterivinokkaat
Pienet kasvis-juustomunakkaat
Dippivihannekset
Tomaattitäytteiset patongit
Kalastajan paras pastasalaatti
Raejuusto-hedelmäsalaatti

Keliaakikon vappuviuhka

Kurkkuveneet
Kasvis-currypiirakka
Hedelmäinen salaatti
Lihapyörykät
Ananas-kookosmuffinit