Kalevalan päivä juhlistaa ruokakulttuuriamme
Kalevalan luoja Elias Lönnrot syntyi Sammatissa vuonna 1802. Hänet tunnetaan suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin uranuurtajana, mutta hän toimi myös lääkärinä ja oli perehtynyt kasvioppiin.
Elias Lönnrot kokosi Kalevalan runonkeruumatkojensa pohjalta. Vuosien 1828–1845 aikana hän keräsi runoperinnettä talteen matkoillaan Hämeeseen, Savoon, Karjalaan ja Lappiin.
Elias Lönnrot kokosi Kalevalan runonkeruumatkojensa pohjalta.
Yli sata vuotta juhlaa
Elias Lönnrot päiväsi Vanhan Kalevalan esipuheen helmikuun 28. päivä 1835, mistä juontuu Kalevalan juhlinta juuri sinä päivänä.
Kalevalan päivän juhlinnan aloittivat Helsingin yliopiston Savo-Karjalaisen osakunnan ylioppilaat vuonna 1865, mutta viralliseksi liputuspäiväksi, ja samalla suomalaisen kulttuurin päiväksi, se vahvistettiin vuonna 1978.
vaalitaan suomalaisia makuja
Suomalaista ruokakulttuuria on tuotu esiin erilaisissa Kalevalan päivän ympärille kehitetyissä tapahtumissa. Kalevalan päivä onkin juuri sopiva päivä vaalia suomalaisia makuja.
Tavallisesti Kalevalan päivään ei ole liitetty mitään tiettyä ruokaa, mutta suomalaista ruokakulttuuria voi juhlistaa esimerkiksi erilaisilla perinteisillä tarjottavilla.
Suomalaisista juureksista ja marjoista syntyy upeita herkkuja.
Kalevalan päivänä voi tarjoilla vaikkapa mehevää karjalanpaistia. Kalevalan päivän henkeen sopivat myös erilaiset kalaruuat sekä perinteiset leivonnaiset, kuten karjalanpiirakat ja mustikkakukko. Myös suomalaisista juureksista ja marjoista syntyy upeita herkkuja.
Keittokirjasta löytyy runsaasti teemaan sopivia reseptejä:
Muikkua taikinakuoressa
Helpot karpaloleivokset
Paahdettu juuressalaatti ja palsternakkakastike
Karjalanpiirakat
Karjalanpaisti
Poronkäristys
Mustikkakukko
Puolukkapiirakka