Normaali versio

Suomessa Pohjoismaiden paras D-vitamiinitilanne

Maitojen D-vitamiinitäydennys sekä täydennyksen tuplaaminen neljä vuotta sitten kohensivat merkittävästi suomalaisten huonoa D-vitamiinitilannetta. Nyt D-vitamiinin saanti on riittävää, mutta D-vitamiinilisää tarvitaan talviaikaan, jos ruokavalioon ei kuulu usein kalaa ja D-vitamiinilla täydennettyjä maitovalmisteita.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten D-vitamiiniasiantuntijat kokoontuivat Helsinkiin keskustelemaan vuosi sitten julkaistujen suositusten seurauksista.

D-vitamiinin saanti ja lähteet ovat hyvin erilaisia Pohjoismaissa.

Professori Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta oli asiantuntijaryhmässä asettamassa uutta pohjoismaista D-vitamiinisuositusta. Hänen mukaansa D-vitamiinin saanti ja lähteet ovat hyvin erilaisia Pohjoismaissa.

- Suomessa väestön D-vitamiinitilanne on Pohjoismaista paras. Tämä on pitkälti maidon D-vitamiinitäydennyksen ansiota, Lamberg-Allardt kertoi.

D-vitaminoitua maitoa ja kalaa säännöllisesti

Tarkkaa tietoa suomalaisten D-vitamiinitilanteesta ei viimeisimmän D-vitamiinitäydennyksen jälkeen vielä ole, mutta tuoreesta FINRISKI-tutkimuksesta ja Terveys 2011-tutkimuksen aineistosta sitä parhaillaan selvitetään.

Kuitenkin jo nyt voidaan sanoa, että maidon D-vitaminoinnista on ollut paljon hyötyä, etenkin nuorille. Jo ensimmäinen D-vitamiinitäydennys vuonna 2003 nosti D-vitamiinin saantia noin neljänneksellä.

– Nykyisellään maitojen D-vitamiinitäydennys on riittävä ja D-vitamiinin saanti kohtuullista. Suurempiin täydennyksiin ei ole aihetta, sillä täytyy ottaa huomioon myös maitoa paljon juovat, Lamberg-Allardt sanoi.

"Suurempiin täydennyksiin ei ole aihetta."

D-vitamiinilla täydennettyjen maitovalmisteiden lisäksi parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat Suomessa kala ja ravintorasvat. D-vitaminoituja maitovalmisteita suositellaan nautittavaksi puolisen litraa päivässä ja kalaa kaksi – kolme kertaa viikossa.

– Markkinoilla on myös D-vitamiinilla täydennettyä leipää sekä vitamiinipillereitä niille, jotka eivät käytä maitotuotteita.

Maahanmuuttajat riskiryhmä

Lamberg-Allardtin mukaan Suomessa on edelleen ryhmiä, jotka eivät saa riittävästi D-vitamiinia. Näitä ovat nuorten lisäksi tietyt länsimaiden ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajaryhmät.

– Maahanmuuttajista venäläisillä D-vitamiinitasot ovat hieman alle keskiarvon. Sen sijaan somaleilla ja kurdeilla D-vitamiinitasot ovat keskimäärin erittäin matalat.

D-vitamiinin huonoon tilaan voi olla monta syytä. Niukasti D-vitamiinia sisältävä ruokavalio tai tumma ihon väri, jonka vuoksi D-vitamiinia ei valmistu auringonvalon vaikutuksesta riittävästi. Myös vegaanien ja luomumaidonjuojien on syytä selvittää D-vitamiinin saantinsa riittävyys ja käyttää D-vitamiinilisää.

Täydennys pillereitä tehokkaampi

Suomessa D-vitamiinitäydennys tuli ajankohtaiseksi, kun 2000-luvun alussa Lamberg-Allardtin ohjaamassa, ETT Terhi Outilan väitöstutkimuksessa ilmeni, että nuorista merkittävä osa kärsi talvikuukausina vakavasta D-vitamiinin puutteesta.

Aikuisista vakavaa D-vitamiinin puutetta oli joka neljännellä. Tällöin veren seerumin vitamiinipitoisuus on alle 25 nanomoolia litrassa.

D-vitamiinin saantisuositusta nostettiin. Maitoala ymmärsi D-vitaminoinnin merkityksen kansanterveydelle ja lähti yksimielisesti mukaan vapaaehtoiseen nestemäisten maitojen täydentämiseen.

Vuonna 2004 suomalaisten D-vitamiinitilanne oli edelleen matala, ja Christel Lamberg-Allardtin johdolla ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmä ehdotti maidon D-vitaminoinnin tuplaamista ja 2010 ja siitä annettiin uusi suositus.

Täydennyksestä on hyötyä myös niille, jotka eivät motivoidu syömään vitamiinipillereitä.

Elintarvikkeiden D-vitamiinitäydennyksen etuna pillereihin verrattuna on muun muassa se, että täydennyksestä on hyötyä myös niille, jotka eivät motivoidu syömään vitamiinipillereitä. Nestemäisten maitovalmisteiden täydennys kattaa hyvin suuren osan väestöä, kun taas vitamiinipillereitä syövät yleensä terveyteensä ja ruokavalioonsa muutenkin panostavat.

Mega-annoksia sisältävät D-vitamiinipillerit herättävät huolta jokaisessa Pohjoismaassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Suvi Virtanen totesi, että niiden aiheuttama korkea D-vitamiinitila voi olla terveydelle haitallinen.

– Suuria annoksia sisältävien D-vitamiinilisien vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa, Virtanen muistutti.

Täydennystä suunnitteilla muissakin maissa

Suomen nykyinen kohtuullisen hyvä D-vitamiinitilanne ja maidon laajamittainen täydentäminen herättävät huomiota, ja elintarvikkeiden täydentämistä suunnitellaan muissakin Pohjoismaissa.

Ruotsissa vähärasvaiset maidot sekä margariinit ovat D-vitamiinilla täydennettyjä, mutta maidon merkitys on ruotsalaisessa ruokavaliossa suomalaista pienempi. Ongelmana myös Ruotsissa on erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien riittävä D-vitamiinin saanti.

Kalanmaksaöljyä syö lähes joka toinen norjalainen.

Norjassa tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat kala, kalanmaksaöljy ja margariini, eikä suurta ongelmaa ole D-vitamiinin suhteen keskimäärin. Kalanmaksaöljyä syö lähes joka toinen norjalainen.

– Tarvitsemme lisää tietoa D-vitamiinin saannista ja D-vitamiinitilasta. Erityisesti maahanmuuttajilla riittävä D-vitamiinin saanti on ongelma, professori Magritt Brustadt kertoi Norjan tilanteesta.

Norjassa D-vitamiinitäydennystä pohtimaan perustettu työryhmä ehdotti pitkän jahkailun jälkeen, että kaikki maito vitaminoitaisiin, mutta meijeriteollisuus oli jo tätä ennen lähtenyt työryhmästä kyllästyttyään byrokratiaan. Norjassa markkinoilla on vain yksi D-vitaminoitu maitomerkki (0,4ug/100g).

Vastustusta ja tiedonkeruuta

Tanskassa elintarvikkeiden täydentämiseen suhtaudutaan hyvin vanhakantaisesti. Viranomaiset ovat tähän asti vastustaneet laajamittaista täydentämistä asiantuntijoiden suosituksesta huolimatta.

Viime aikoina Tanskan viranomaiset ovat osoittaneet myöntymisen merkkejä yleiselle D-vitamiinitäydennykselle, jota suunnitellaan Tanskassa leipiin tai mahdollisesti myös maitoihin.

Islannissa elintarvikkeiden D-vitamiinitäydentämiselle ei ole lupaa. D-vitamiinista on puutetta, mutta lisää tutkimustietoa eri väestöryhmien D-vitamiinitilanteesta tarvitaan. (Ruokatieto – Kaisu Meronen)

Islannissa elintarvikkeiden D-vitamiinitäydentämiselle ei ole lupaa.