Published on Ruokatieto Yhdistys (https://www.ruokatieto.fi)

Metsäsieniä

Metsäsieniksi kutsutaan sieniä, jotka kasvavat luonnonvaraisina metsissä eli joita ei kasvateta varta vasten.

Tällä sivulla esitellään yleisimpiä suomalaisia sienilajeja joita voit itse kerätä tai ostaa.

Haperot
Kantarelli eli keltavahvero
Korvasieni
Lampaankääpä
Mustatorvisieni
Rouskut
Suppilovahvero
Tatit
Vaaleaorakas

Tuntomerkit	Kookas sieni, lakki on omenanpunainen Lakin kuopalla oleva keskusta voi olla vaaleampi, koska sateella sinne kertyy vettä Malto ei harmaannu Jalka on valkoinen
Kasvupaikka	Karut mäntymetsät ja rämeet
Satoaika	Heinäkuun alku - syyskuun loppu
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Ei tarvitse ryöpätä

Tuntomerkit	Lakin pinta kellan- tai joskus tiilenpunainen Jalka on valkoinen Heltat vaaleankellertävät Malto harmaantuu Vanhemmiten koko sieni muuttuu harmaaksi
Kasvupaikka	Kankaat, havu- ja sekametsät, rämeet
Satoaika	Kesäkuusta lokakuuhun
Laatu ruokasienenä	Hyvä
Ryöppäys	Ryöpättävä

Tuntomerkit	Väriltään kirkkaan keltainen Vanhemmiten väri haalistuu ja malto harmaantuu
Kasvupaikka	Tuoreet metsät koivujen läheisyydessä
Satoaika	Kesä ja alkusyksy
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Ei tarvitse ryöpätä

Tuntomerkit	Lakki viininpunainen, keskeltä joskus lähes musta Jalka on valkoinen Malto harmaantuu varsinkin vioittuneista kohdista Heltat ovat kermankeltaiset
Kasvupaikka	Havu- ja sekametsät
Satoaika	Elokuun alusta syyskuun puoliväliin
Laatu ruokasienenä	Hyvä
Ryöppäys	Ei tarvitse ryöpätä

Tuntomerkit	Lakki, heltat, jalka ja malto väriltään keltainen Lakki on suppilomainen ja poimureunainen, ja kapenee vähitellen jalaksi Tuoksu on voimakas ja miellyttävä
Kasvupaikka	Seka- ja lehtipuumetsät (varsinkin koivu) etenkin järvien rannoilla ja saarissa, pohjoisinta Lappia lukuunottamatta
Satoaika	Kesäkuun lopusta syyskuun loppuun
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Ei tarvitse ryöpätä

tuntomerkit	Lakki keltapunaruskea tai lähes musta ja poimuinen, epämääräisen pallomainen Jalka valkoinen ja poimuinen
Kasvupaikka	Havu- ja sekametsät, etenkin paikoilla, joissa maanpinta on rikkoontunut, kuten hakkuuaukeat ja polun reunat.
Satoaika	Toukokuun alusta kesäkuun loppuun
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Korvasieni on erittäin myrkyllinen ilman oikeanlaista käsittelyä. Keitä kahteen kertaan vähintään 5 min ja huuhtele sienet ja vaihda vesi välillä. Varmista hyvä tuuletus liesituulettimella tai avaamalla ikkuna.

Tuntomerkit	Laakea lakki on väriltään vaalea, joka vanhemmiten muuttuu ruskehtavalaikkuiseksi Lakin alapinnalla erittäin tiheä ja tiivis pillistö Valkea jalka on lyhyt, tanakka ja säännöttömän muotoinen Valkea malto on paksua ja kiinteän juustomaista
Kasvupaikka	Kasvaa ryhminä tai renkaina havumetsissä, yleensä varttuneissa kuusikoissa, Etelä-Suomessa yleinen.
Satoaika	Elokuusta lokakuun puoliväliin
Laatu ruokasienenä	Hyvä
Ryöppäys	Ei tarvitse ryöpätä.

Tuntomerkit	Lento ja suppilomainen Väriltään musta Lakin alapinta lähes sileä
Kasvupaikka	Tuoreet ja lehtomaiset metsät, esimerkiksi rehevät kuusikot Etelä- ja Keski-Suomessa.
Satoaika	Alkusyksystä myöhäissyksyyn
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Ei ole tarpeen ryöpätä.

Tuntomerkit	Lakki kauniin ruskea ja kuivapintainen Jalka on vaalean ruskea Maitiaisneste on valkoista ja kirpeää
Kasvupaikka	Kuivat mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta myös kosteammat kasvupaikat
Satoaika	Heinäkuun lopusta lokakuuhun
Laatu ruokasienenä	Syötävä
Ryöppäys	Ryöpättävä

Tuntomerkit	Vaaleanpunertava ja karvareunainen lakki Jalka on ontto Maitiaisneste on valkoista ja kirpeää
Kasvupaikka	Tuoreet sekametsät
Satoaika	Heinäkuusta lokakuuhun
Laatu ruokasienenä	Hyvä
Ryöppäys	Ryöpättävä

Tuntomerkit	Melko kookkaita Lakin pinta on harmaanruskea ja limainen Jalka on lakkia vaaleampi ja ontto Heltat ovat valkeat Maitiaisneste pysyy pitkään valkeana, vanhetessa ja keitettäessä saattaa muuttua harmaanvihertäväksi
Kasvupaikka	Tuoreet, korpimaiset ja lehtomaiset metsät, Lapissa tunturikoivikoissa.
Satoaika	Elokuusta syyskuuhun
Laatu ruokasienenä	Hyvä
Ryöppäys	Ryöppäys ei ole välttämätöntä

Tuntomerkit	Lakki, heltat ja jalka oranssin- tai kellanpunaisia Maitiaisneste oranssinpunaista
Kasvupaikka	Nuorehkot, rehevät kuusikot
Satoaika	Heinäkuun alusta syyskuun loppuun
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Ei tarvitse ryöpätä

Suppilovahvero

Cantharellus tubaeformis

Ruokatieto, suppilovahvero, arktiset aromit

Suppilovahvero on nimensä mukaisesti suppilon mallinen ja se on melko helppo tuntea juuri muodosta sekä kellertävästä jalasta.
Sieni on melko pieni ja vaikea huomata, mutta kun löytää yhden, samasta kohtaa löytyykin helposti tiheä esiintymä.

Tuntomerkit	Suppilomainen tai torvimainen pienehkö sieni Lakki kellertävän tai harmaan ruskea Jalka on pitkä, ohut, ontto ja väriltään keltainen Lakin alapinnalla on kellertävän harmaat helttamaiset, pitkäjohteiset poimut Tuoksu on miellyttävä ja maku mieto
Kasvupaikka	Sammaleiset metsät, usein kuusikot, mutta myös sekametsät. Yleinen maan etelä- ja keskiosissa.
Satoaika	Myöhäissyksy
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Ei tarvitse ryöpätä

Takaisin alkuun

Tatit

Sienestysharrastus on hyvä aloittaa tateista, koska ne on helppo tunnistaa lakin alapinnan pilleistä ja pulleasta muodosta. Tateissa ei ole myrkyllisä lajeja, ainoastaan pari pahanmakuista, ja nekin on helppo välttää esim. maistamalla sienen maltoa kielenkärjellä ennen koriin keräämistä.

Herkkutatti

Boletus edulis ja B. pinophilus

Ruokatieto, herkkutatti

Tuntomerkit	Kookas, tukeva ja kova Lakin väri vaihtelevan ruskea, kosteana lakin pinta vähän tahmea Pillistö tiheää, nuorella sienellä vaalean harmaata, myöhemmin muuttuu kellanvihreäksi Malto kiinteää ja valkoista Jalan väri vaalea tai vaalean ruskea, jalassa usein näkyvissä valkoista verkkokuviointia Jalka suora tai pyöreän tynnyrimäinen
Kasvupaikka	Kaikenlaiset metsätyypit
Satoaika	Keskikesästä syyskuun loppuun
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Ei ole tarpeen

Kangastatti

Suillus variegatus

Ruokatieto, kangastatti

Tuntomerkit	Väriltään kellanruskea Lakin pinnassa mustia pilkkuja Pillistö pienisuista ja kosketeltaessa sinistyy Malto sinistyy leikattaessa Sienen pinta kuiva Jalka melko lyhyt ja tukeva
Kasvupaikka	Kuivahkot kankaat ja kalliomänniköt
Satoaika	Heinäkuusta lokakuun alkuun
Laatu ruokasienenä	Hyvä
Ryöppäys	Ei ole tarpeen

Punikkitatti

Leccinum versipelle, L. vulpinum ja L. aurantiacum

Ruokatieto, punikkitatti

untomerkit	Kookas ja kiinteämaltoinen sieni Lakki väriltään punainen tai ainakin punertava Lakin pintakelmu reunoiltaan osittain kääntynyt pillistön päälle Pillistö pysyy kauan vaaleana eikä juuri pullistu Jalassa mustaa tai ruskeaa nukkaa Malto tummuu leikkauspinnoilla
Kasvupaikka	Kaikenlaiset metsätyypit
Satoaika	Heinäkuusta syyskuuhun
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Ei ole tarpeen

Voitatti

Suillus luteus

Ruokatieto, voitatti

Tuntomerkit	Lakki on limainen Jalassa rengas, joka kuivuessaan liimautuu jalanmyötäiseksi Pillistö on keltainen ja tiheäsuinen Malto on vaaleankeltainen ja pehmeä Mallon väri ei muutu leikattaessa
Kasvupaikka	Kangasmetsät
Satoaika	Heinäkuun lopusta lokakuun alkuun
Laatu ruokasienenä	Herkullinen
Ryöppäys	Ei ole tarpeen

Takaisin alkuun

Vaaleaorakas

Hydnum repandum

Ruokatieto, vaaleaorakas, arktiset aromit

Vaaleaorakas on epäsäännöllisen muotoinen vaalea kääväkäs. Sen tunnistaa lakin alapinnan piikeistä, jotka irtoilevat helposti.

Tuntomerkit	Lakki on sileä ja kermanvärinen Lakin muoto tavallisesti epäsymmetrinen Malto on haurasta ja valkoista, mutta kellertyy kosketeltaessa
Kasvupaikka	Tuoreet lehtomaiset kuusi- ja sekametsät
Satoaika	Elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin
Laatu ruokasienenä	Hyvä
Ryöppäys	Ei tarvitse ryöpätä

Takaisin alkuun

Kuvat: Arktiset Aromit ry

Ruokatieto, suppilovahvero, arktiset aromit

Lähde verkko-osoite: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/sienet/metsasienia

Metsäsieniä

Haperot

Isohapero

Kangashapero

Keltahapero

Viinihapero

Kantarelli eli keltavahvero

Korvasieni

Lampaankääpä

Mustatorvisieni

Rouskut

Kangasrousku

Karvarousku eli karvalaukku

Haaparousku

Leppärousku

Suppilovahvero

Tatit

Herkkutatti

Kangastatti

Punikkitatti

Voitatti

Vaaleaorakas