Jodia syö riittävästi vain harva suomalainen [1]

Kuluttajat ja ammattikeittiöt käyttäisivät ruuanvalmistuksessa ensisijaisesti jodioitua suolaa.

Neuvottelukunta pohtii jatkossa myös suosituksia ruokateollisuudelle siitä, miten elintarvikkeita täydennettäisiin jodilla.  Merkittävimmät jodin lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat maitotuotteet, kananmunat, kala ja jodioitu suola. Suolankäyttöä ei silti pidä lisätä sillä perusteella, että se sisältää jodia.

Leipää ennen levää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Iris Erlund ei silti suosittele runsaasti jodia sisältävien lisäravinteiden ja levävalmisteiden käyttöä, koska jodi kuuluu niihin ravintoaineisiin, joita ei pidä saada liikaa.   

"Tanskassa asia on ratkaistu lisäämällä jodia leivässä käytettävään suolaan."

- Helpoiten jodin saantia voisi parantaa lisäämällä sitä johonkin yleisesti käytettävään elintarvikkeeseen. Tanskassa asia on ratkaistu lisäämällä jodia leivässä käytettävään suolaan. Tätä mahdollisuutta olisi hyvä meilläkin pohtia, Erlund toteaa.

Jodia syödään niukemmin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vertasi Finriski 2012 -tutkimuksen ravintotietoja Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitearvoihin, jolloin kävi ilmi, että suomalaisella aikuisväestöllä virtsan jodipitoisuus on keskimäärin vain 63 mikrogrammaa litrassa.

WHO:n kriteerien mukaan väestön jodipitoisuuden mediaanin eli keskiluvun tulee ylittää 100 mikrogrammaa litrassa. Vuoden 2002 Finriskissä suomalaiset pääsivät vielä 81 mikrogrammaan.

Asiantuntijoiden mukaan jodin saanti on vähentynyt ruokailutottumusten muuttumisen vuoksi. Nyt ruokaa laitetaan harvemmin kotona ja kun laitetaan, on nyt ollut trendikästä käyttää jodioimattomia erikoissuoloja, kuten sormi-, meri-, yrtti- tai ruususuolaa.

Ulkona syöminen ja valmisruuan käyttö ovat samaan aikaan yleistyneet, eivätkä ammattikeittiöt ja ruokateollisuus yleensä käytä jodisuolaa.

Miksi muutos on tarpeen

Mihin jodia sitten tarvitaan? Jodi on välttämätön ravintoaine, jota elimistö tarvitsee kilpirauhashormonien valmistukseen sekä normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa, joka oli tavallinen vielä 1900-luvun alkupuolella.

"Välttämätön ravintoaine, jota elimistö tarvitsee kilpirauhashormonien valmistukseen sekä normaaliin kasvuun ja kehitykseen."

Tärkeintä riittävän jodin saannin varmistaminen on raskaana oleville ja imettäville naisille, koska heidän jodin tarpeensa on suurentunut, sekä vegaaneille, joiden ruokavaliosta puuttuvat tärkeimmät jodinlähteet eli maitotuotteet, kananmunat ja kala. Jodin saantisuosituksia ei kuitenkaan kannata merkittävästi ylittää, koska myös liikasaanti on haitallista. (Ruokatieto)