Eläinten hyvinvointi tunnetaan läpinäkyvässä ruokaketjussa
Eläinsauojeluvalvontajärjestelmää on uusittu ja tehostettu viime vuosina. Myös tuottajat ja teollisuus ovat tarttuneet toimeen ja kehittäneet vapaaehtoisia valvontajärjestelmiä.
Laajassa eurooppalaisessa tutkimushankkeessa on kehitetty eläinten hyvinvoinnin Welfare Quality -mittausjärjestelmä. Mittaristo perustuu neljään periaatteeseen, joihin eläinten hyvinvoinnin katsotaan perustuvan eli hyvään ruokintaan, kasvuympäristöön, terveyteen sekä tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen. Mittaristo on vielä prototyyppi, ja sen kehittelyä jatketaan.
Eläin voi hyvin, kun se saa toteuttaa omalle lajilleen tyypillisiä tarpeita. Emakoilla tämä tarkoittaa pesäntekoviettiä, kanoilla kuopsutusta ja vasikoilla imemistarvetta.
Eläinsuojelusäädökset ovat Suomessa pääosin EU:n minimitasoa. Joissain toimenpiteissä säädökset ovat tiukempia: antibiootteja ei saa käyttää ennaltaehkäisevästi, eläinten häntiä typistää eikä lintujen nokkia leikata. Tällä hetkellä on käynnissä uuden eläinsuojelulain valmistelu, sillä vanha laki on vuodelta 1996. Hallituksen esitys laista on suunniteltu annettavan eduskunnalle vuonna 2014.
Hyvinvointia seurataan omavalvonnalla ja tarkastuskäynneillä
Omavalvonta on ensisijaisin tapa seurata tuotantoeläinten hyvinvointia. Valvovat eläinlääkärit seuraavat säädösten toteutumista tarkastuskäynneillä. Tarkastuksia tehdään satunnaisotannalla ja eläinlajikohtaisesti määritettyjen riskitekijöiden perusteella. Vuonna 2011 puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisesta havaittiin neljäsosalla tarkastetuista tiloista. Epäkohtia on eniten turkistiloilla, mutta esimerkiksi sikatilojen tilanne on parantunut.
Säädösten lisäksi monet vapaaehtoiset käytännöt edistävät eläinten hyvinvointia. Alkutuottajat ovat laajasti sitoutuneita Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT) toimintaan. ETT on tuottajien ja elintarviketeollisuuden perustama järjestö, jonka tavoitteena on edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia koordinoimalla kansallista eläinten terveydenhuoltoa. ETT ylläpitää vapaaehtoisia sikaloiden terveysluokitusrekisteri Sikavaa ja nautojen terveydenhuoltojärjestelmä Nasevaa, joihin merkitään eläinlääkärin tekemillä käynneillä havaitut eläinten terveyttä koskevat tiedot.
Sikavaan kuuluu 95 prosenttia Suomen sikaloista ja Nasevaan puolet nautatiloista.
Toistaiseksi ainoa eläinten hyvinvointia kuvaava kuluttajamerkki on luomumerkki. Luomukotieläinten kasvatuksessa hyvinvointisäännöt ovat tavanomaista tuotantoa tiukemmat. Muualla maailmassa on jo nähtävillä vapaaehtoisia tuotemerkkejä, jotka kertovat elänten hyvinvoinnin tasosta. Merkit voivat olla kauppaketjujen omia tai järjestöjen kehittämiä, kuten Freedom Food -merkki Englannissa.