Tietohaarukka kertoo tuotantoeläinten oloista

Kuva Uusitalon luomukanalasta.
Kuluttajan olisi helpompi tehdä eettisiä ruokavalintoja, jos tiedot tuotantoeläinten oloista välittyisivät ruokapakkauksiin asti. Ruokatiedon Tietohaarukka pyrkii vastaamaan tiedontarpeeseen julkaisemalla tilastotietoja suomalaisesta kotieläintuotannosta.

Suomessa on vielä matkaa hyvinvointimerkittyihin tuotteisiin, mutta aktiivinen kuluttaja löytää hyvinvointitietoa helposti netistä. Tietohaarukan maataloudesta kertovaan tietopakettiin on lisätty useita tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä tilastoja.

Mittarit auki taustatiedolla

Julkaisuun laitettiin maaseudun neuvontajärjestön ProAgrian tietopankkeihin kertynyttä tietoa esimerkiksi lehmien tuotosseurannasta ja hyvinvointikartoituksista. Lisäksi tilastoja on EU-eläinsuojelutarkastusten tuloksista, eläinten terveydenhuollosta, navettatyypeistä sekä lehmien ulkoilumahdollisuuksista.

Tilastojen tulkinta vaatii jonkin verran pohjatietoa maataloudesta.

Tilastojen tulkinta vaatii kuitenkin jonkin verran pohjatietoa maataloudesta, arvioi kotieläinvastaava Sanna Nokka ProAgriasta.

- Monet mittarit eivät helposti avaudu ilman taustatietoa. Esimerkiksi suuri laiminlyöntien määrä eläinsuojelutarkastuksissa antaa kuvan, että eläinten oloissa paljon olisi pielessä. Laiminlyönteihin kuitenkin kirjataan tarkastuksen yhteydessä niin eläinsuojelun minimilainsäädännön alittavat olot kuin puutteet tilojen eläinkirjanpidossa. Tässä kohdin ilmoittamistapaa pitää parantaa, Nokka huomauttaa.

Tarkastuksissa havaitaan kuitenkin myös vasikoiden hyvinvointia heikentäviä puutteita, kuten pitäminen kytkettynä, liian ahtaasti tai niukan juomaveden varassa.

Onko lehmien ulkoiltava talvella?

Karjakunto-tilastot kuvaavat suomalaisten lehmien oloja. ProAgrian neuvojat ovat tehneet kartoituksia runsaalla 10 prosentilla suomalaisista maitotiloista, ja arvioineet hyvinvoinnin toteutumista viidellä eri osa-alueella. Hyvästä yleistilanteesta ja tuottajien ammattitaidosta kertoo se, että millään osa-alueella pistemäärä viisiportaisella asteikolla ei jää alle 3,5:n.

Tiedot navettatyypeistä ja lehmien ulkoiluttamisesta aukeavat Nokan arvion mukaan kuluttajalle helposti.

"Vahva viesti tilastosta on se, että yli 90 prosenttia lehmistä on kesällä ulkona."

- Ne kertovat yleisesti tuotantomenetelmistä Suomessa. Vahva viesti tilastosta on se, että valtaosa, yli 90 prosenttia lehmistä on kesällä ulkona. Sisällä pidetään vain osa niistä lehmistä, jotka pääsevät liikkumaan navetassa vapaasti ympäri vuoden.

Onko aiheellista huolestua tiedosta, jonka mukaan talviulkoilevien lehmien osuus on 8 prosenttia?

- Sitä ei voida Suomessa pitää hyvinvointiongelmana, koska kuiva ja puhdas navetta on lehmälle parempi kuin rapainen tarha, kuittaa Nokka.

Kulutukseen ei sairaiden lehmien maitoa tule.

Entä miten tulkitaan tieto maidon solumäärästä, 130 kappaletta millilitrassa?

- Solumäärä mittaa utareterveyttä, joka on hyvinvoinnin tärkeä osa-alue. Lukema 130 merkitsee hyvää terveystilannetta. Utareterveyttä seurataan tilalla jatkuvasti tehtävin solumittauksin, joten kulutukseen ei sairaiden lehmien maitoa tule.

Suomessa halutaan luottaa peruslaatuun

Elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta perehtyi tilastoihin Ruokatiedon Uutisten pyynnöstä. Hän kaipasi moneen kohtaan taustatietoja ja termien selvennyksiä. Tavalliselle kuluttajalle pelkkinä taulukoina esitetty asia jää etäiseksi.

- Eläinsuojelutarkastuksista on hyvä kertoa, sillä niistä kaikki eivät tiedä. Laiminlyöntejä näyttäisi olevan melko paljon. Jos lukuja ei avata, tulkinta jää kuluttajan oman mielikuvituksen varaan, Marniemi pohtii.

Ei nykyaikainen kuluttaja tiedä esimerkiksi eri navettatyyppien eroja.

Taustatietoa ei hänen mielestään tarvita suurta määrää, vain ydinasiat esiin vaikkapa ranskalaisin viivoin. Ei nykyaikainen kuluttaja tiedä esimerkiksi eri navettatyyppien eroja.

Marniemi pitää kannatettavina kaikkia toimia, joilla tuotantoeläinten hyvinvointia parannetaan. Silti hän olisi varovainen hyvinvointimerkinnällä varustettujen elintarvikkeiden lanseerauksessa. Suomessa halutaan luottaa peruslaatuun ja siihen, että eläimet voivat hyvin tavallisilla tiloilla.

- Erilaistaminen sopii moniin muihin tuotteisiin, mutta voisi olla epäeettistä jakaa tuotantoeläimet kahteen hyvinvointikategoriaan. Kaikilla täytyy olla asiat kunnossa, hän sanoo.

Hänen mielestään ei ole oikein nostaa osa tuotannosta korkeamman ja samalla kalliimman hyvinvoinnin tasolle, jos suurin osa tuotannosta on halpaa massatuotantoa, jossa eläinten hyvinvointi ei ole yhtä tärkeää. Marniemen mukaan tuotteen hinnalla on kuluttajalle suuri merkitys. Hän uskoo kuitenkin hyvinvointiviestinnän vähitellen lisääntyvän tuotepakkauksissa myös Suomessa.

Kuluttajaa kuullaan EU:ssa

Helsingin yliopiston yhteydessä toimivaa Eläinten hyvinvointikeskusta johtava Satu Raussi arvioi, että kuluttajalähtöisyys näkyy hyvinvointiasioissa yhä voimakkaammin, ja kuluttajien toiveet tulevat linjaamaan eläinten hyvinvoinnille EU:ssa asetettavia vaatimuksia.

- Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa arvioi parhaillaan lehmien hyvinvoinnin mittareita eli yhteiset eurooppalaiset mittarit ovat jossain vaiheessa tulossa, hän sanoo.

Hän kertoo esimerkin Hollannista, jossa suuri vähittäiskauppaketju loi asiakaspaineen alla oman eläinten hyvinvoinnin standardinsa. Kaikki ketjun myymä maito tuotetaan tiloilla, joilla lehmiä laidunnetaan ja sianliha sikaloissa, joissa ei kastroida karjuporsaita. Eläinkuljetuksille on omat määräyksensä ja vaalea vasikanliha ei kuulu kaupan valikoimaan.

- Kauppa ei voinut jäädä odottamaan EU-tason standardeja. Suomessa kaupat vetäytyvät turhan helposti sen olettamuksen taakse, että kuluttaja ei olisi valmis maksamaan lisähintaa hyvinvointimerkityistä tuotteista.

Hyvinvointikartoituksesta brändiksi?

Raussin mielestä ProAgrian karjatiloilla tekemästä hyvinvointikartoituksesta voisi olla lyhyt matka hyvinvointibrändin luomiseen ja tuotteiden merkintään.

Hyvinvointikartoituksesta voisi olla lyhyt matka hyvinvointibrändin luomiseen ja tuotteiden merkintään.

- Seurattavat mittarit on julkistettava, tuotantoa valvottava ja tulokset esitettävä säännöllisesti. Tällainen leima antaisi kuluttajalle tarkempaa tietoa lypsylehmien hyvinvoinnin toteutumisesta kuin mitä nyt on saatavilla.

Myös kuluttajat voisivat Raussin mielestä vaatia kaupalta vähän enemmän. Kyllä kauppias kuluttajan näkemystä kuuntelee. Tarjonta lisääntyy vain kysynnän kautta. (Ruokatieto - Raila Aaltonen)

Artikkeli on julkaistu 22.12.2010.
Tietohaarukkaan on vuodesta 2011 alkaen lisätty uusia taulukoita eläinten hyvinvoinnista ja muista ruokaketjun vastuullisuuden ulottuvuuksista.